Kun autat lastasi keskittymään, pitämään yllä tarkkaavaisuuttaan ja hallitsemaan tunnereaktioitaan, tuet samalla lapsen motoristen taitojen kehittymistä. Asia selvisi Jyväskylän yliopistossa tehdystä tuoreesta tutkimuksesta.
Motorisilla taidoilla tarkoitetaan tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaitoja. Näitä taitoja lapsi tarvitsee arjessa esimerkiksi juoksuun, kävelyyn, kiipeämiseen tai piirtämiseen.
Temperamenttipiirteiden eli biologisen ja yksilöllisen reagointitavan sekä motoristen taitojen yhteydestä ei ole vielä juurikaan aiemmin julkaistua tietoa alle kouluikäisillä lapsilla, vaikka temperamentin vaikutusta liikkumiseen muissa ikäryhmissä on jo tutkittu.
Nyt Jyväskylän yliopistossa tehtyyn, kansallisesti kattavaan tutkimukseen osallistui yhteensä 945 lapsiperhettä 37 päiväkodista. Tutkimuksen satunnaistettu aineisto kerättiin vuosina 2015–2016 eri puolilta Suomea.
Lapsen temperamentin piirteitä sekä ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistumista kartoitettiin vanhempien kyselylomakkeella.
Tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky avainasemassa
Tarkkaavaisuus ja erityisesti sen ylläpitäminen ovat tärkeitä erilaisten liikunnallisten taitojen harjoittelemisessa.
”Uutta oppiakseen on pystyttävä keskittymään. Varsinkin silloin, jos opeteltava taito on monimutkainen tai muulla tavalla vaativa”, tohtorikoulutettava Donna Niemistö Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Tasapainotaitojen kehitystä tuki etenkin lapsen kyky hallita emotionaalisuuttaan.
Luontainen aktiivisuus auttaa
Myös aktiivisuus auttaa erilaisten liikunnallisten taitojen oppimisessa.
”Arjessa temperamentiltaan aktiivinen lapsi todennäköisesti myös liikkuu enemmän, jos saa siihen mahdollisuuksia. He myös reagoivat nopeasti ja spontaanisti – ja motoriset taidot kehittyvät toistojen myötä huomaamatta”, Niemistö sanoo.
”Taidon oppimisen näkökulmasta aktiivista lasta ei tarvitse kannustaa olemaan aktiivisempi, vaan hänen kanssaan voi harjoitella keskittymistä ja esimerkiksi sitä, ettei jokaiseen ulkopuoliseen ärsykkeeseen tarvitse välttämättä reagoida”, Niemistö avaa.
Motoristen perustaitojen oppiminen on yksi lapsuusajan keskeisistä kehitystehtävistä. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia tarkemmin, miten motorinen oppiminen on yhteydessä temperamenttipiirteisiin.
Aikaisempaa parempi ymmärrys mahdollistaa lapsen yksilöllisyyden huomioimisen, myös lasten motoristen taitojen oppimisessa.
Koska temperamenttipiirteet voivat vaikuttaa motoriikan kehitykseen, niin vanhempien kuin päiväkotien ja alakoulun opettajien on hyvä olla tietoisia näistä yksilöllisistä eroista.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Tutkimusviite: Niemistö, D., Finni, T., Cantell, M., Korhonen, E., & Sääkslahti, A. (2020). Individual, Family, and Environmental Correlates of Motor Competence in Young Children: Regression Model Analysis of Data Obtained from Two Motor Tests. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(7), 2548. https://doi.org/10.3390/ijerph17072548
Artikkelin kuva: Sydney Rae
