Mieli maassa, mikä avuksi? Kokeile keinoja, jotka uskot osaavasi hyvin
Mikä auttaa mustaan mieleen? Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaimmin alakuloista piristävät keinot, joissa hän uskoo olevansa taitava.
Mikä auttaa mustaan mieleen? Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaimmin alakuloista piristävät keinot, joissa hän uskoo olevansa taitava.
Lapsiaan imettäneet naiset suoriutuivat yli 50 ikävuoden saavutettuaan kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä paremmin kuin naiset, jotka eivät olleet imettäneet, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Metabolinen oireyhtymä vaikuttaa aivotoimintoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Vaikutukset aivoissa näkyvät jo ennen kuin oireyhtymä puhkeaa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Perhetaustaan liittyvät lihavuuden riskitekijät ovat yhteydessä aivojen muutoksiin. Turun PET-keskuksen tutkimus osoittaa, että kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen toiminta muuttuu jo ennen lihavuuden kehittymistä.
Hajuaisti on ihmiselle välttämätön vaaran tunnistamiseksi ja välttämiseksi – siis viime kädessä elossa selviämiseksi.
D-vitamiinin puutos odottajilla oli yhteydessä jälkeläisen 44 prosenttia korkeampaan autismiriskiin verrattuna lapsiin, joiden äitien raskausajan D-vitamiininsaanti oli riittävää.
Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeen saajista on eläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Yleisempää mielialahäiriön vuoksi eläköityminen on matatuloisemmilla korkean työttömyyden alueilla.
Hyvä kuuntelija auttaa pitämään aivot toimintakykyisinä ja ajattelun joustavana, tuoreessa tutkimuksessa selvisi.
Niin maallikot kuin koulutetut psykoterapeutit uskovat virheellisesti, että aivot vaikuttavat mieleen enemmän kuin mieli aivoihin. Ilmiöstä on vastikään julkaistu uusi tutkimus.
Kuka kärsii paitsi jäämisen pelosta, fomosta? Toisin kuin voisi kuvitella, fomo ei riivaa vain sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttäviä nuoria.
Yksi kulkee järkkymättä kahvilan leivosrivistön ohi, mutta toisen on suorastaan mahdoton vastustaa näkemiään herkkuja – miksi? Vastaus saattaa löytyä aivojen opioidijärjestelmästä.
Kauniin ja karismaattisen on helppo häikäistä työnhaussa, mutta menestystä ei selitä pelkkä ulkokuori, tuoreessa henkilöstöalan tutkimuksessa selvisi.
Aamuvirkkuus suojaa mieltä, sillä aamupainotteisesti järjestetyssä yhteiskunnassa aamuvirkun ei tarvitse jatkuvasti yrittää elää oman vuorokausirytminsä vastaisesti, uusi laaja brittitutkimus vahvistaa.
Suomalaisvanhempien mielestä yhteiskunta odottaa vanhemmilta miltei kaikkivoipaisuutta. ”Pelkkä” hyvä vanhemmuus ei riitä vaan lisäksi on oltava urasuuntautunut, menestynyt ja aikaansaava.
Yli miljoonan ihmisen terveystietoihin perustuva tutkimus on tunnistanut 178 masennukseen yhteydessä olevaa geenivarianttia. Tutkimus vahvistaa osaltaan näkemystä masennuksesta kaikkea muuta kuin yksiselitteisenä sairautena.
Mindfulness ei ole ihmelääke kaikkeen ja joskus siitä voi olla suoranaista haittaa. Asia käy ilmi tuoreesta mindfulnessin vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta.
Suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä. Lasten stressihormoni-kortisolin tasot eivät eroa koti- ja päiväkotipäivien välillä. Asia käy ilmi Turun yliopistossa valmistuneesta väitöstutkimuksesta.
Ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että asiat paranevat lisäämällä niihin jotain eikä siksi huomaa, että lopputuloksesta voisi tulla parempi ottamalla kokonaisuudesta jotain pois.
Leikki-ikäisten lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi koronakeväänä 2020 verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.
Onnellisuus on taito, jota voi opetella. Tähän tulokseen on tultu tuoreessa italialaisen Trenton yliopiston tutkimuksessa.