Tutkimusuutinen - Evermind

Mieli maassa, mikä avuksi? Kokeile keinoja, jotka uskot osaavasi hyvin

Mikä auttaa mustaan mieleen? Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaimmin alakuloista piristävät keinot, joissa hän uskoo olevansa taitava.

Imetys saattaa tukea naisen aivojen toimintakykyä vielä vuosikymmeniä myöhemmin

Lapsiaan imettäneet naiset suoriutuivat yli 50 ikävuoden saavutettuaan kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä paremmin kuin naiset, jotka eivät olleet imettäneet, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Taipumus sairastua metaboliseen oireyhtymään vaikuttaa aivotoimintaan jo nuorena

Metabolinen oireyhtymä vaikuttaa aivotoimintoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Vaikutukset aivoissa näkyvät jo ennen kuin oireyhtymä puhkeaa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Lihomisriski paljastuu aivoista – muutoksia aivoissa ennen jo ennen painonnousua

Perhetaustaan liittyvät lihavuuden riskitekijät ovat yhteydessä aivojen muutoksiin. Turun PET-keskuksen tutkimus osoittaa, että kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen toiminta muuttuu jo ennen lihavuuden kehittymistä.

Kun ihminen haistaa vaaran, hän reagoi siihen salamannopeasti

Hajuaisti on ihmiselle välttämätön vaaran tunnistamiseksi ja välttämiseksi – siis viime kädessä elossa selviämiseksi.

Äidin raskaudenaikainen D-vitamiinivaje on yhteydessä lapsen autismiin

D-vitamiinin puutos odottajilla oli yhteydessä jälkeläisen 44 prosenttia korkeampaan autismiriskiin verrattuna lapsiin, joiden äitien raskausajan D-vitamiininsaanti oli riittävää.

Mielenterveysongelmat ajavat ennenaikaiselle eläkkeelle – köyhyys ja työttömyys riskitekijöitä

Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeen saajista on eläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Yleisempää mielialahäiriön vuoksi eläköityminen on matatuloisemmilla korkean työttömyyden alueilla.

Jokaisella olisi hyvä olla joku, joka kuuntelee

Hyvä kuuntelija auttaa pitämään aivot toimintakykyisinä ja ajattelun joustavana, tuoreessa tutkimuksessa selvisi.

Mieli ja aivot ovat mielikuvissa erillään toisistaan – ajatusvinoumaan haksahtavat myös ammattilaiset

Niin maallikot kuin koulutetut psykoterapeutit uskovat virheellisesti, että aivot vaikuttavat mieleen enemmän kuin mieli aivoihin. Ilmiöstä on vastikään julkaistu uusi tutkimus.

Fomo ei katso ikää – paitsi jäämisen pelkoon vaikuttavat ennen kaikkea käsitykset itsestä

Kuka kärsii paitsi jäämisen pelosta, fomosta? Toisin kuin voisi kuvitella, fomo ei riivaa vain sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttäviä nuoria.

Miksi herkkuja on vaikea vastustaa? Aivojen opioidijärjestelmän ja ruoanhimon välillä on löydetty yhteys

Yksi kulkee järkkymättä kahvilan leivosrivistön ohi, mutta toisen on suorastaan mahdoton vastustaa näkemiään herkkuja – miksi? Vastaus saattaa löytyä aivojen opioidijärjestelmästä.

Kaunis saa paikan – mutta ei vain siksi, koska hän on kaunis

Kauniin ja karismaattisen on helppo häikäistä työnhaussa, mutta menestystä ei selitä pelkkä ulkokuori, tuoreessa henkilöstöalan tutkimuksessa selvisi.

Aamuvirkun on helpompi voida hyvin, sillä yhteiskunta elää samassa rytmissä

Aamuvirkkuus suojaa mieltä, sillä aamupainotteisesti järjestetyssä yhteiskunnassa aamuvirkun ei tarvitse jatkuvasti yrittää elää oman vuorokausirytminsä vastaisesti, uusi laaja brittitutkimus vahvistaa.

Millainen on ihannevanhempi? Vanhempien mielestä yhteiskunnalle mikään ei riitä

Suomalaisvanhempien mielestä yhteiskunta odottaa vanhemmilta miltei kaikkivoipaisuutta. ”Pelkkä” hyvä vanhemmuus ei riitä vaan lisäksi on oltava urasuuntautunut, menestynyt ja aikaansaava.

Mittava tutkimus löysi masennuksen taustalta 178 geenimuunnosta – määrä vasta jäävuoren huippu

Yli miljoonan ihmisen terveystietoihin perustuva tutkimus on tunnistanut 178 masennukseen yhteydessä olevaa geenivarianttia. Tutkimus vahvistaa osaltaan näkemystä masennuksesta kaikkea muuta kuin yksiselitteisenä sairautena.

Mindfulness ei aina ole hyvästä – tällaisia haittavaikuksia siitä voi seurata

Mindfulness ei ole ihmelääke kaikkeen ja joskus siitä voi olla suoranaista haittaa. Asia käy ilmi tuoreesta mindfulnessin vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta.

Päivähoito ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä

Suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä. Lasten stressihormoni-kortisolin tasot eivät eroa koti- ja päiväkotipäivien välillä. Asia käy ilmi Turun yliopistossa valmistuneesta väitöstutkimuksesta.

Vähemmän on usein enemmän, mutta ihmisen on vaikea ymmärtää sitä

Ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että asiat paranevat lisäämällä niihin jotain eikä siksi huomaa, että lopputuloksesta voisi tulla parempi ottamalla kokonaisuudesta jotain pois.