Huonotapaisuus on tarttuvaa. Ilkeily, pahantahtoisuus, alentuva kommentointi ja toisten huomiotta jättäminen myrkyttää helposti työilmapiirin. Flunssa iskee, kun vastustuskykymme on alentunut, mutta mikä aloittaa tylyyden kierteen?
Pinnan alla ja pienissä jokapäiväisissä eleissä toistuva ilkeily lähtee leviämään yhtä helposti kuin kausi-influenssa.
Syy löytyy hupenevasta itsekontrollista, mikä puolestaan verottaa kykyämme säädellä käyttäytymistämme, Journal of Applied Psychology -lehden julkaisemassa tutkimuksessa väitetään.
Lue myös: Naiset eivät selviä multitaskauksesta miehiä paremmin – siihen ei pysty kunnolla kukaan
Tylytyksen kohteeksi joutuminen verottaa itsekontrollia
Arkansas’n yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 70:ää työntekijää pyydettiin kirjaamaan kahden viikon ajan, kolme kertaa päivässä (aamulla, lounasaikaan ja työpäivän lopulla), olivatko he olleet tylyjä tai epäkohteliaita työkavereitaan kohtaan ja oliko kukaan työkavereista ollut tyly heitä kohtaan.
Jokaisella kirjauskerralla tutkimukseen osallistuneet tekivät myös klassisen itsekontrollia mittaavan Stroop-testin:
Siinä osallistujien oli yritettävä mahdollisimman nopeasti kertoa, millä värillä jotain toista väriä kuvaava sana on kirjoitettu (esimerkiksi sana ”sininen” oli saatettu kirjoittaa punaisella värillä ja tavoitteena oli nimetä nimenomaan tekstin väri, punainen, mahdollisimman nopeasti).
Jos työyhteisössä on riidankylväjä, kuinka nopeasti yhden ihmisen vahingolliset toimintatavat myrkyttävät koko työyhteisön?
Tutkijat järkeilivät, että jos osallistujilla on vaikeuksia kontrolloida itseään Stroop-testissä, taustalta saattaa löytyä aiemmin samana päivänä koettu tyly käytös työkaverin taholta – mikä siis olisi jo ehtinyt alentaa itsekontrollia niin, että sitä ei riittäisi hyvään suoritukseen Stroop-testin aikana.
Stroop-testi osoitti, että tietynlaisissa olosuhteissa juuri näin tapahtuikin. Jos koehenkilö oli raportoinut tulleensa kohdelluksi tylysti aiemmin päivällä, hän menestyi myöhemmin samana päivänä Stroop-testissä huonommin.
Tutkimustulosten mukaan näin tapahtui erityisesti ympäristössä, jossa yksilöiden välinen kilpailu oli kovaa eli niiden koehenkilöiden keskuudessa, jotka olivat tutkimuksessa luonnehtineet työkavereitaan sanomalla, että ”he tekevät mikä on parhaaksi heille itselleen, ei organisaatiolle”.
Lue myös: Miksi etätyöhön suhtaudutaan edelleen niin nuivasti?
Tylyys ruokkii tylyyttä
Tylyyden kierteeseen tutkijoiden mukaan ajaudutaan siis siksi, koska itse koettu tylyys verottaa itsekontrolliin tarvittavia voimavaroja – niitä, jotka olisivat tarpeeen silloin, kun meidän on hillittävä halumme töksäyttää työkaverille rumasti.
Ajatus pohjaa sosiaalipsykologien Roy Baumeisterin ja Dianne Ticen klassikkoteoriaan itsekontrollista rajallisena resurssina, joka käytettäessä hupenee (ego depletion theory).
Baumaisterin ja Ticen itsekontrolliteoriaa on viime vuosina kritsoitu ankarastikin. Vaikka itsekurin rajallisuutta ei suoranaisesti kielletä, sen mittaamista luotettavasti pidetään hankalana ja teorian sovelluksia monesti kyseenalaisina. Mielenkiintoinen analyysi aiheesta löytyy täältä: Everything Is Crumbling.
Taustalla muutakin kuin hupeneva itsekontrolli?
Tämän tylyystutkimuksen osalta on mielenkiintoista pohtia, mitkä muut tekijät työpaikoilla kuin hupeneva itsekontrolli voisivat vaikuttaa epäystävällisen käytöksen ja sen leviämisen taustalla.
Jo itse tutkimuksen tulokset vihjaavat, että organisaation ilmapiirillä, on merkitystä: Miksi vaivautua olemaan kiltti ja ystävällinen, jos kaikki ovat vain kiinnostuneita itsestään eivätkä yhteisestä hyvästä?
Tylyviruksen sijaan pistä hyvä kiertämään.
Monia muitakin mielenkiintoisia kysymyksiä jää pohdittavaksi:
Kuinka paljon taustalla vaikuttavat lisäksi työntekijöiden tunteet, elämäntilanteet ja jaksaminen yleensä? Entäpä persoonallisuuden piirteet? Jos työyhteisössä on riidankylväjä, kuinka nopeasti yhden ihmisen vahingolliset toimintatavat myrkyttävät koko työyhteisön?
Olivatpa syyt mitkä hyvänsä, sen voi varmuudella sanoa, että jos haluat olla osaltasi vaikuttamassa myönteisen työskentelyilmapiirin syntyyn, ole ystävällinen toisille. Tylyviruksen sijaan pistä hyvä kiertämään.
Lähteet:
Journal of Applied Psychology: Who Strikes Back? A Daily Investigation of When and Why Incivility Begets Incivility
Research Digest: When and why does rudeness sometimes spread round the office?
Artikkelin kuva: Andre Hunter/Unsplash
