Paljon kovaa rasvaa sisältänyt ateria pilasi keskittymiskyvyn

| | ,

Yksi ainoa runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältänyt ateria alensi selkeästi koehenkilöiden keskittymiskykyä, tuore ravitsemustieteen alan tutkimus paljastaa.

Ajattelitko haukata huikopalaksi rasvaisen hampurilaisaterian? Ei ehkä kannata – varsinkin jos suunnittelit tekeväsi jotain keskittymistä vaativaa sen jälkeen.

Tuoreessa Ohion osavaltionyliopiston tutkimuksessa verrattiin kaikkiaan 51 naisen selviytymistä keskittymistä vaativista tehtävistä paljon kovaa tyydyttynyttä rasvaa sekä paljon tyydyttymätöntä rasvaa sisältäneiden aterioiden jälkeen.

Samat ateriat eri kastikkeilla

Kokeeseen osallistuneiden naisten suoritusten lähtötaso mitattiin koepäivän aamuna teettämällä heillä tietokoneella tehtäviä, joilla mitataan tarkkaavaisuuden ylläpitoa ja keskittymiskykyä. Viisi tuntia aterian nauttimisen jälkeen naiset tekivät samat tehtävät uudelleen.

Molemmat kokeessa nautitut ateriat sisälsivät kananmunia, keksejä, kalkkunamakkaraa ja ruskeaa kastiketta. Ateriat olivat samanlaisia sillä erotuksella, että toisen aterian kastikkeessa oli paljon tyydyttynyttä rasvaa (palmuöljyä), kun taas toisen aterian kastikkeessa rasvan laatu oli tyydyttymätöntä (auringonkukkaöljyä). Molemmat ateriat sisälsivät 930 kilokaloria.

”Ahdistuneena moni meistä hakee lohtua mieluummin rasvaisesta ruoasta kuin parsakaalista.”

Ennen varsinaisia testejä naiset nauttivat kolme standardoitua ateriaa ja paastosivat 12 tuntia yksilöllisten ruokavalioerojen tasaamiseksi.

Koe toistettiin 1–4 viikon jälkeen niin, että tällä kertaa naiset, jotka olivat ensimmäisellä kierroksella syöneet kovaa rasvaa sisältäneen aterian, saivat syötäväkseen pehmeää rasvaa sisältäneen aterian ja päinvastoin.

Kokeet suoritettiin kaksoissokkojärjestelyin eli kummallakaan kierroksella niin koehenkilöt kuin tutkijat itse eivät tienneet etukäteen, kumman aterian kukakin koehenkilö oli syönyt.

Tyydyttynyt rasva heikensi suoritusta selvästi

Syötyään tyydyttynyttä rasvaa sisältäneen aterian naiset pärjäsivät testeissä keskimäärin 11 prosenttia huonommin kuin tyydyttymätöntä rasvaa sisältäneen aterian nautittuaan.

Keskittymiskyvyn selkeä huonontuminen yhden ainoan aterian jälkeen yllätti tutkijat.

”Suurin osa aikaisemmasta tutkimuksesta on keskittynyt ruokavalion pitkäaikaisvaikutuksiin. Nyt kyseessä oli yksi ateria. Oli melko uskomatonta, että havainnoimamme ero oli näin selkeä”, kliinisen psykologian jatko-opiskelija Annelise Madison Ohion osavaltionyliopistosta sanoo.

Tyydyttymätöntä rasvaa sisältänyt ateria oli sekin erittäin rasvainen, mutta sillä ei ollut yhtä voimakasta vaikutusta koehenkilöiden keskittymiskykyyn.

”Voi olla, että ero olisi ollut vielä suurempi, jos paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältänyttä ateriaa olisi verrattu vain vähän rasvaa sisältävän aterian vaikutuksiin”, Madison sanoo.

Kova rasva lisää elimistön tulehdustilaa, rasvahapot läpäisevät veriaivoesteen

Tutkimuksessa ei selvitetty, mitä aivoissa tarkalleen ottaen tapahtuu aterioiden nauttimisen jälkeen. Madison kuitenkin spekuloi, että taustalla saattaa olla rasvaisen ruoan aikaansaama kehon matala-asteista tulehdustilaa lisäävä vaikutus. Rasvahapot pystyvät myös läpäisemään veriaivoesteen.

”On mahdollista, että rasvahapot vaikuttavat aivoihin suoraan, mikä vahvistaa käsitystämme suoliston merkityksestä [aivojen toiminnalle]”, Madison sanoo.

Mielialahäiriöiden ja rasvaisen ruokavalion yhteisvaikutus vieläkin suurempi?

Tutkimuksessa otettiin huomioon tilastollisen analyysin menetelmin myös mielialaoireiden vaikutus kognitiivisiin toimintoihin.

Tutkijat arvelevat, että masennusoireisilla tai ahdistuneisuudesta kärsivillä kovien rasvojen vaikutus keskittymiskykyyn voi olla vieläkin suurempi.

”Ahdistuneena moni meistä hakee lohtua mieluummin rasvaisesta ruoasta kuin parsakaalista. Tiedetään myös, että ahdistuneisuus ja masennus heikentävät keskittymiskykyä. Rasvainen ruokavalio ja  mielenterveysongelmat yhdessä vaikuttanevat keskittymiskykyymme vieläkin selkeämmin”, Madison pohtii.

Lähde: Ohion osavaltionyliopisto

Tutkimusviite: Madison, A. A., Belury, M. A., Andridge, R., Shrout, M. R., Renna, M. E., Malarkey, W. B., … Kiecolt-Glaser, J. K. (2020). Afternoon distraction: a high-saturated-fat meal and endotoxemia impact postmeal attention in a randomized crossover trial. The American Journal of Clinical Nutrition. https://doi.org/10.1093/ajcn/nqaa085

Artikkelin kuva: Louis Hansel

5 1 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x