Ulkopuolisuuden tunnelukko saa ihmisen tuntemaan ulkopuolisuutta ja erilaisuutta. Englanniksi tätä tunnelukkoa kutsutaankin sosiaalisen eristäytymisen ja vieraantuneisuuden skeemaksi.
Mikä on ulkopuolisuuden tunnelukko?
Ulkopuolisuuden eli eristäytymisen tunnelukkoon (engl. Social Isolation/Alienation) liittyy vahvasti tunne omasta ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta.
Ihmisestä tuntuu, ettei hän kuulu mihinkään porukkaan. Hän kokee, ettei tule ymmärretyksi sellaisena kuin on. Usein hänestä tuntuu peräti siltä, että toiset eivät edes näe tai kuule häntä.
Ulkopuolisuuden tunnelukko voi konkretisoitua ajatukseen: ”Jos katoaisin huomenna, kukaan ei edes huomaisi sitä.”
Miten ulkopuolisuus ja eristäytyneisyys näkyvät jokapäiväisessä elämässä?
Ulkopuolisuuden tunnelukosta kärsivän ei ole helppo mennä mukaan sosiaalisiin tilanteisiin, koska niissä tunne omasta erilaisuudesta ja ulkopuolisuudesta korostuu entisestään.
Sosiaalisissa tilanteissa tästä skeemasta kärsivä päätyy monesti myös itse korostamaan ulkopuolisuuttaan. Hänellä on taipumus keskittyä etsimään pelkästään eroavaisuuksia itsensä ja muiden välillä sen sijaan, että hän yrittäisi nähdä, mitä yhteistä heillä voisi olla.
Usein ulkopuolisuuden tunnelukosta kärsivästä tulee ryhmässä kameleontti. Kuuluakseen joukkoon hän muuttaa käyttäytymistään ja mielipiteitään sen mukaan, kenen seurassa sattuu olemaan.
Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Youngin tunnelukkotestissä ulkopuolisuuden tunnelukkoa tarkastellaan tällaisten väittämien avulla:
- En sovi joukkoon.
- Olen perustavalla tavalla toisenlainen kuin muut.
- En kuulu joukkoon.
- Olen yksinäinen susi.
- Tunnen itseni vieraantuneeksi toisista ihmisistä.
- Tunnen olevani eristyksissä ja yksin.
- Perheeni on aina ollut erilainen muihin perheisiin verrattuna.
- Kukaan ei oikeasti ymmärrä minua.
- En koskaan tunne kuuluvani mihinkään ryhmään.
- Joskus minusta tuntuu kuin olisin olio vieraalta planeetelta.
- Jos katoaisin huomenna, kukaan ei edes huomaisi sitä.
Mistä ulkopuolisuuden tunnelukko johtuu?
Young kertoo Schema Therapy -kirjassaan, että monen tunnelukon taustalla ovat nimenomaan lapsuusajan kokemukset ja ongelmat lapsuudenperheen dynamiikassa.
Ulkopuolisuudenkin tunnelukko voi kehittyä lapsuudenperheessä. Jos lapsi on esimerkiksi temperamentiltaan ja kiinnostuksen kohteiltaan selkeästi erilainen kuin muut perheenjäsenet, toisten voi olla vaikea nähdä häntä osana porukkaa. Jos temperamentit ja intressit eivät kohtaa, myös lapsesta itsestään voi tuntua ulkopuoliselta, vaikka perhe hyväksyisikin hänet sellaisena kuin hän on.
Monista muista tunnelukoista poiketen ulkopuolisuuden tunnelukko ei kuitenkaan aina ole lapsuudenperheen peruja vaan se voi kehittyä vasta murrosiässä, jolloin tunne ryhmään kuulumisesta ja toisten hyväksynnästä on erityisen tärkeää.
Voiko ulkopuolisuuden tunnelukosta päästä eroon?
Ulkopuolisuuden tunnelukko on muiden tunnelukkojen tapaan sitkeä seuralainen. Tunnelukot ovat haitallisia, mutta ne edustavat ihmiselle jotain tuttua ja pysyvää.
Vaikka ulkopuolisuuden tunnelukosta ei pääsisikään kokonaan eroon, sen kanssa voi opetella elämään.
Ensimmäinen askel on oppia tuntemaan tunnelukkonsa. Esimerkiksi Evermindin tunnelukkotestin avulla voi selvittää, kuinka hallitsevaa osaa ulkopuolisuuden tunnelukko näyttelee elämässä.
Jokapäiväinen elämä on erinomainen opas tunnelukkojen murtamisen tiellä. Opettele siis tarkkailemaan omia reagointi- ja toimintatapojasi erilaisissa arjen tilanteissa – erityisesti silloin, kun olet tekemisissä toisten ihmisten kanssa.
Jos esimerkiksi huomaat myötäileväsi keskustelukumppanin mielipidettä, vaikka et oikeasti ajattele samalla tavalla, mieti, uskaltaisitko ehkä jo seuraavalla kerralla toimia toisin. Mitä seuraa siitä, että ilmaiset eriävän mielipiteesi? Todennäköisesti ei mitään.
Virity kuuntelemaan sisäistä puhettasi. Kun seuraavan kerran kekkereillä päädyt listaamaan mielessäsi yksityiskohtaisesti, kuinka pohjattoman erilainen oletkaan kaikkiin muihin verrattuna, yritä vaihtaa tarkastelukulmaa. Mitä yhteistä voisi olla sinussa ja tuossa kanssasi keskustelua virittelevässä tyypissä? Ai samanväriset kengät ja hirnuva nauru – hyvä! Aloitetaan niistä.
Hakeudu sosiaalisiin tilanteisiin – kaiken uhallakin.
Ihmisellä on taipumus ajautua kaikenlaisiin itseään toistaviin ja vahvistaviin kierteisiin. Mitä vähemmän ihminen tekee, sitä vähemmän hän tekee. Mitä enemmän ihminen syö, sitä enemmän hän syö. Saanet kiinni ideasta.
Sama pätee ulkopuolisuuteen ja sosiaalisista kontakteista vetäytymiseen. Mitä kauemmin ihminen pitää itsensä etäällä toisista, sitä vaikeampi hänen on hakeutua seuraan.
Käännä siis kierre päälaelleen ja ala totuttautua porukassa olemiseen. Käytä halutessasi hyväksesi vaikkapa tyypillisen altistushoidon askelmerkkejä, joissa pelko tai epämiellyttävä asia opetellaan kohtaamaan vähän kerrallaan.
Samaan tapaan kuin suljetun paikan kammosta kärsivä ensin vain käväisee hississä, ulkopuolisuuden tunnelukkoa voi ravistella piipahtamalla tilaisuudessa, josta voi lähteä pois juuri silloin, kun itse niin haluaa.

Mitä ovat tunnelukot eli skeemat?
”Tunnelukko on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
Näin tunnelukon käsitteen määrittelee tunnelukkopioneeri Jeffrey E. Young kollegoineen Schema Therapy – A Practioner’s Guide -teoksessa.
Tunnelukot (engl. schema, life trap) syntyvät lapsuuden kielteisten tunnemuistojen pohjalta, jotka liittyvät vastaamatta jääneisiin emotionaalisiin tarpeisiin.
Kielteisiä tunnemuistoja ovat muun muassa hylätyksi tulemisen, hyväksikäytön, ryhmän ulkopuolelle jättämisen ja turvattomuuden kokemukset tai yleisempi tunne syvästä vajeesta kiintymyssuhteissa.
Lue lisää: Tunnelukot saavat ihmisen jämähtämään vaikeuksiinsa – tutustu 18 skeemaan
Mitkä tunnelukot ovat hallitsevia omassa elämässäsi? Ota asiasta selvää tekemällä TUNNELUKKOTESTI.
LÄHTEETYoung, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press.
Mielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito
schematherapy.com
Muut tunnelukot:
- Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
- Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
- Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
- Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
- Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
- Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
- Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
- Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
- Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
- Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
- Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
- Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
- Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
- Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
- Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
- Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
- Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”