Vaativa persoonallisuus tavoittelee täydellisyyttä, järjestystä ja kontrollia

Viimeksi päivitetty: |

Vaativa persoonallisuus on persoonallisuuden häiriö, joka oirehtii muun muassa joustamattomuutena, vahvana kontrollin tarpeena ja perfektionismina.

Vaativan persoonallisuuden tunnusmerkit

Vaativa eli obsessiivis-kompulsiivinen persoonallisuus näkyy vaativuutena niin itseä kuin toisia kohtaan. Säännöistä on pidettävä kiinni, asiat on tehtävä pilkuntarkasti ja kaiken olisi parasta olla koko ajan täydellisesti kontrollissa. 

Obsessiivis-kompulsiivinen persoonallisuushäiriö on tärkeä erottaa pakko-oireisesta häiriöstä (OCD, obsessive-compulsive disorder), vaikka nimissä on samankaltaisuutta ja vaikka niiden välillä onkin joissain tutkimuksessa löydetty yhteys. 

Sairauksien oireisto on toisistaan poikkeava ja pakko-oireinen todennäköisesti kärsii oireistaan enemmän kuin vaativa persoonallisuus. Pakko-oireinen hakee lisäksi vaativaa persoonallisuutta todennäköisemmin hoitoa sairauteensa. 

Vaativa persoonallisuus arkisissa tilanteissa 

Käytännön elämässä vaativa persoonallisuus voi oirehtia esimerkiksi tällaisilla tavoilla: 

Työpaikan toimintaohjeissa sanotaan selvästi, että viimeisen kupillisen juonut keittää uuden pannun. Vaativasta persoonallisuudesta kärsivän mielestä on pöyristyttävää, jos joku ei toimi niin.

Jos juhliin toimitetaan tilatun pyöreän täytekakun sijaan neliön muotoinen kakku, päivä on auttamattomasti pilalla, jos virhettä ei saada korjatuksi. 

Jos pilatestunti on keskiviikkoisin 19.30, sen on syytä todellakin olla aina keskiviikkoisin kello 19.30, muuten elämä menee ihan sekaisin.

Muutossa auttavien kavereiden tuskin kannattaa jäädä laittamaan tavaroita kaappeihin, sillä he eivät kuitenkaan osaisi tehdä sitä juuri, kuten vaativasta persoonallisuudesta kärsivä haluaa. 

Vaativan persoonallisuuden kriteerit ICD-10-luokituksessa

ICD-10-tautiluokituksessa vaativalle persoonallisuudelle (F60.5) on määritelty seuraavat kriteerit:

Ensinnäkin henkilön on täytettävä persoonallisuushäiriön yleiset diagnostiset kriteerit.

Yleiset persoonallisuushäiriön kriteerit liittyvät muun muassa siihen, miten ihmisen tunne-elämä, tulkinnat itsestä ja maailmasta, impulssikontrolli ja ihmissuhteet ovat erilaisia kulttuurin sisäisiin normeihin verrattuna. 

Lisäksi persoonallisuushäiriötä ei laukaise elimellinen vamma tai yksittäinen tapahtuma vaan se pysyy samankaltaisena tilanteesta toiseen. Monesti ihminen myös itse kärsii poikkeamasta, joskin on häiriöitä, joista kärsivä ei itse koe olevansa sairas. Persoonallisuushäiriöt puhkeavat todennäköisesti ennen aikuisikää, mutta viimeistään varhaisaikuisuudessa. 

Yleisten persoonallisuushäiriökriteereiden lisäksi vaativasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä täyttää vähintään neljä seuraavista:

  • jatkuva huoli ja epäily
  • ajattelua hallitsevat yksityiskohdat, säännöt, listat, järjestys tai aikataulut
  • täydellisyyden tavoittelu, joka haittaa tehtävien loppuunviemistä
  • ylenmääräinen tunnontarkkuus
  • mielihyvän ja ihmissuhteiden laiminlyöminen aikaansaamisen kustannuksella
  • pikkutarkkuus ja sovinnaisuus
  • joustamattomuus ja itsepäisyys
  • kohtuuton pyrkimys saada muut toimimaan täsmälleen haluamallaan tavalla tai kohtuuton vastenmielisyys sallia muiden toimia omalla tavallaan

Miten vaativa persoonallisuus kehittyy?

Arvioiden mukaan noin 2 prosentilla ihmisistä on vaativa persoonallisuus. Häiriö on kaksi kertaa yleisempi miehillä kuin naisilla. 

Täsmällisiä syitä vaativan persoonallisuushäiriön kehittymisen takana ei tunneta. Yleisesti persoonallisuushäiriöiden taustalta tiedetään löytyvän monimutkaisessa vyyhdissä niin ympäristö- kuin perintötekijöitä. 

Vaativan persoonallisuudenkin taustalta todennäköisesti löytyy erilaisia kasvuolosuhteisiin, vanhempi-lapsisuhteeseen ja erilaisiin biologisiin ja geneettisiin tekijöihin liittyviä syitä.

Tiedetään kuitenkin, että jos kulttuurissa korostetaan täsmällisyyttä, kuria, ahkeruutta ja järjestelmällisyttä, myös pakkomielteisiä piirteitä saattaa esiintyä enemmän. Silti vaativasta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä ei tällaisissa kulttuureissa ole sen enempää kuin kulttuureissa, joissa elämään suhtaudutaan rennommin. 

Miten vaativaa persoonallisuutta hoidetaan?

Vaativan persoonallisuuden hoidon ensimmäiseksi hidasteeksi voi muodostua se, että siitä kärsivä ei välttämättä ole itse erityisen aloitteellinen hoitoon hakeutumisessa – varsinkin jos henkilö itse kokee, että elämä sujuu kohtuullisesti.  

Eri psykoterapiamuodoista yksilöllistä psykoanalyyttista psykoterapiaa ja psykoanalyysia pidetään Psykiatria-kirjan mukaan vaativan persoonallisuuden parhaina hoitokeinona.

Mielenterveystalo.fi-sivuston mukaan puolestaan erityisesti kognitiivinen psykoterapia voi auttaa, jos henkilö itse tunnistaa poikkeavat ja elämää hankaloittava toimintatapansa.  

Terapiassa on tärkeää, että hoidettavalla säilyy tunne siitä, että hän pääsee itse vaikuttamaan hoitonsa sisältöön, suunnitteluun ja seurantaan. 

Lääkkeistä serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet ja ensimmäisen polven trisyklinen masennuslääke klomipramiini ovat käytössä tähän persoonallisuushäiriöön liittyvien oireiden hoidossa. 

Vaativan persoonallisuuden omahoitoa

Kuten monissa muissa mielenterveyden ongelmissa ja häiriöissä, sekä häiriötä koskeva tieto että tietoisuus omista ajattelumalleista ja tunteista voi auttaa. Omista ajatuksistaan voi tosin olla vaikea tulla tietoiseksi ilman toisen ihmisen näkökulmaa, joten terapeutti toimii tässäkin apuna ja peilinä. 

Täydellisyyden tavoittelu ja pikkutarkkuus ovat keskiössä vaativassa persoonallisuushäiriössä. Siksi oman perfektionismin tunnistaminen ja tunnustaminen voi olla tärkeä askel kohti rennompaa otetta elämästä. Myös erilaisista rentoutustekniikoista ja meditaatiosta voi olla hyötyä.

LÄHTEET

F60.5 Vaativa persoonallisuus. (n.d.). Mielenterveystalo. Luettu 12.1.2021 https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietohaku/F60-69/F60/Pages/F605.aspx

Kelly, O., & Morin, A. (2019). OCD vs. Obsessive Compulsive Personality Disorder. Verywell Mind. https://www.verywellmind.com/ocd-vs-obsessive-compulsive-personality-disorder-2510584

Marttunen, M. Eronen, M. & Henriksson, M. (2019). Vaativa persoonallisuus. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Henriksson, M. Marttunen & T. Partonen (toim.), Psykiatria (verkkoversio). 

Tartakovsky, M. M. S. (2017, December 17). Obsessive-Compulsive Personality Disorder Treatment. Psych Central. https://psychcentral.com/disorders/obsessive-compulsive-personality-disorder/treatment

vaativan persoonallisuuden piirteitä

Lue lisää persoonallisuushäiriöistä:

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt. Joskus siihen voi kulua useampi päivä, mutta jos kommettisi on asiallinen, se julkaistaan kyllä.

Tilaa
Ilmoitus
guest
5 Kommenttia
vanhimmat
uusimmat eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Johannes
Johannes
2 vuotta sitten

Kiitos, tämä auttoi ymmärtämään mikä proplematiikka vaivaa eksvaimoani. Minulla on epävakaa persoonallisuus…olen käynyt vuosia psykoterapiaas.
Silti vaikka eks oli ja on töissä psykiatrisella alalla, hän ei kyennyt näkemään omaa traumaansa. Minun traumat kyllä nostettiin estraadille.
Vaativa persoonallisuus häiriöinen ihminen ei todellakaan halua tarkastella mitä hänen vaativuutensa aiheutta esim. parisuhteessa.
Sairauden tunnottomuus on ilmeisesti yleistä Vaativaa persoonallisuus häiriötä sairastavilla.
Minun epävakaa herkkä persoonallisuus meni ihan rikki vaativan persoonallisuuden johtaessa sirkusta.

Johannes
Johannes
2 vuotta sitten

Petra Lehto!
Jutun lopussa lukee.
Lahteet.
-Mutta sen jälkeen ei ole mitää lähdetietoja.
-Mitä lähteitä siis on kaytetty?

Päivj
Päivj
2 vuotta sitten

Olen käsittänyt kyllä että vaativa persoonallisuus heijastuu vain itseensä ei toisiin…