Vanhempia painaa huoli niin omasta kuin lastensa psyykkisestä terveydestä

| | , ,

Psyykkisesti oireilevien lasten vanhemmat kokevat liian usein jäävänsä vaille tukea, MLL kertoo. Lastensa oirehtimisen lisäksi vanhempia huolettaa oma jaksaminen.

Psyykkiseen terveyteen liittyvät yhteydenotot lisääntyivät kaikenikäisten lasten ja nuorten vanhemmilla. Asia selviää MLL:n Vanhempainpuhelimessa ja –nettipalveluiden vuosiraportista

Nuoria ahdistaa ja masentaa, alakoululaisia jännittää eikä uni tule

Nuorilla yleisimmät psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät yhteydenotot olivat masentunut mieliala ja ahdistuneisuus.

Myös leikki- ja alakouluikäisten käyttäytymis- ja keskittymisvaikeuksiin liittyvät yhteydenotot lisääntyivät. Tyypillisiä huolia olivat uni- ja nukahtamisvaikeudet sekä lapsen voimakas jännittäminen tai arkuus. 

Eniten yhteydenottoja tuli alakouluikäisten ja leikki-ikäisten lasten vanhemmilta. Kolmanneksi eniten yhteyttä ottivat vauva- ja taaperoikäisten vanhemmat.

Apua haetaan, mutta kunnon tukea ei saada

Vaikka tilanteet ja huolet olivat yksilöllisiä ja perhetilanteesta riippuvaisia, yhteistä yhteydenotoille oli monesti se, että vanhemmat kokivat jääneensä huolensa kanssa yksin.

Lapsi oli alkanut oireilla ja siihen oli haettu ja saatu apua, mutta tuki vanhemmalle oli jäänyt toteutumatta tai kesken.

Vanhemmat kokivat voimattomuutta, keinottomuutta sekä uupumusta tilanteessa.  Osa vanhemmista koki, etteivät olleet tulleet kuulluksi omien tunteidensa kanssa tai saaneet ohjeistuksia toimintaan lapsen tai nuoren kanssa perheen arkeen.  

kuvio näyttää mikä vanhempia huolettaa
Lähde: MLL

Vanhempia on tuettava, jotta he jaksaisivat tukea lapsiaan

Lapset ja nuoret eivät elä tyhjiössä, vaan osana perhettään. Lapsen tai nuoren oireillessa tai sairastaessa psyykkisesti, ei vanhempien tukea voi unohtaa.

Jotta jaksaisi ja pystyisi tukemaan omaa lastaan, tarvitsee vanhempi myös itselleen riittävästi tukea, kuulluksi tulemista sekä konkreettisia keinoja arkeen. 

Erityisesti taaperoikäisiä sekä leikki- ja alakouluikäisiä lapsia koskevissa yhteydenotoissa tulivat esille vanhemman oman uupumuksen, stressin ja masentuneen tai ahdistuneen mielialan vaikutukset lapseen.

Erot, uusperheet ja isovanhemmat tuovat omat haasteensa perhe-elämään

Myös uusperheen mukanaan tuomat uudet ihmissuhteet, erilaiset tavat toimia uusissa perhekokoonpanoissa sekä omien ja puolison tai ex-puolison ja tämän uuden kumppanin kasvatusnäkemysten yhteensovittaminen mietityttivät monia.

Sukupolvien väliset ristiriidat ja yhteisistä pelisäännöistä sopimisen haasteet niin ikään puhuttivat.

Vanhempia pohditutti omien vanhempien tai appivanhempien suhde lapsenlapsiin, toisaalta isovanhemmat olivat huolissaan lapsistaan ja lapsenlapsistaan esimerkiksi erotilanteissa.

Yhteydenottajista valtaosa oli äitejä

MLL:n palveluissa otettiin vuonna 2019 vastaan ennätysmäärä yhteydenottoja.

Vanhempainpuhelimen ja -nettipalveluiden vapaaehtoiset vastasivat yhteensä 1 784 yhteydenottoon. Näistä puheluja oli 930, nettikirjeitä 247 ja chat-yhteydenottoja 607.

Yhteydenottajista valtaosa, 66 prosenttia, oli äitejä. Isiä heistä oli 13 ja isovanhempia 5 prosenttia. Kaikista palvelun käyttäjistä naisia oli lähes 90 prosenttia.

Artikkelin kuva: Benjamin Manley

0 0 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x