Vasen ja oikea aivopuolisko ovat yhteisellä asialla, mutta eri keinoin

Päivitetty: 30.4.2020 | Julkaistu: |

Väitetään, että ihmisestä voisi päätellä monenlaista sen perusteella, kumpi hänen aivopuoliskoistaan on ”hallitsevampi”. Väitteille ei juurikaan löydy tukea, mutta aivojemme kaksiosaisuus on silti kaikkea muuta kuin merkityksetön kuriositeetti.

Kumpaan suuntaan tanssija mielestäsi pyörii?
Vaihtuuko suunta välillä?

Jos animoitu tanssija pyörii mielestäsi myötäpäivään, sinua hallitsee oikea aivopuolisko. Jos taas näet hänen pyörivän vastapäivään, aivopuoliskoistasi vasen on hallitsevampi, väitetään

Oikea aivopuolisko on luova ja vasen on looginen?

Vasen aivopuolisko on luotettava ja oikea ottaa riskejä, viihdepsykologiassa valistetaan. Ja  että jos oikea aivopuolisko hallitsee sinua, olet luova ja utelias ja jos taas toimit vasen aivopuolisko edellä, olet looginen ja rationaalinen.

Kuulostaa kiehtovalta – ja mikä sen mielenkiintoisempaa kuin analysoida itseään ja miettiä, kuuluuko vasemman vai oikean aivopuoliskon väkeen.

Paitsi, että edellä kerrotun kaltaiset jaottelut aivopuoliskon dominoivuuden perusteella eivät ole juuri muuta kuin hölynpölyä.

Myytti sai alkunsa epilepsiapotilaiden hoidosta 1960-luvulla

Psykologi Jukka Häkkinen kertoo Ylen Tiedeblogissa, että myytti sai alkunsa 1960-luvulla, jolloin epilepsiapotilaiden vaikeita oireita hoidettiin leikkaamalla vasenta ja oikeaa aivopuoliskoa yhdistävä aivokurkiainen (corpus callosum) kahtia ja huomattiin, miten se vaikutti heidän kykyynsä prosessoida kieltä.

Tämä selvisi kokeessa, jossa henkilölle näytettiin kuva vasemman silmän näkökentän vasempaan reunaan, jolloin tieto kuvasta meni vain oikeaan aivopuoliskoon. Tällöin henkilö ei pystynyt kertomaan mitä kuvassa on, koska puheen tuottamiseen tarvitaan vasenta aivopuoliskoa, johon yhteydet oli poikki. 

Jos sielu on yksi, miksi päässä on kaikkea tuplasti?

Ranskalainen filosofi, matemaatikko ja aivotutkija René Descartes ajatteli, että sielu on yksi yhtenäinen kokonaisuus. Häntä kuitenkin vaivasi se, että aivoissa – ainakin suurimmaksi osaksi – vaikutti olevan kaikkea tuplasti.

Descartes päätteli, että sielun ja ruumiin yhteys löytyy käpyrauhasesta (pineal gland), joka paljaalla silmällä katsottuna oli yksi ja jakamaton. Descartesin epäonneksi jo 1600-luvulla tehdyissä mikroskooppisissa tutkimuksissa tosin selvisi, että myös käpyrauhasella on kaksiosainen rakenne.

Halusipa siis Descartes tai ei, meillä on käpyrauhasta myöten yksi pää ja kahdet aivot – tavallaan.

TIESITKÖ?
Jotkut uskovat käpyrauhasen olevan ns. kolmas silmä, jonka aktivoiminen auttaa näkemään asioita, joita ei tavallisilla silmillä ole mahdollista nähdä. Liekö uskomus syntynyt juuri Descartesin pohdintojen pohjalta?

Aivojen kaksijakoisuutta on tutkittu jo paljon – ja paljon tiedetäänkin jo. Meistä useimmat tietävät esimerkiksi, että oikean silmän kautta tuleva tieto prosessoidaan aivojen takaosassa vasemmalla, koska näköhermot kulkevat aivoissa ristiin. Puheen tuottamista ja kielen ymmärtämistä tutkivat taas tietävät, että puheelle ja kielelle tärkeät Brockan ja Wernicken alueet sijaitsevat vasemmassa aivopuoliskossa. 

Aivopuoliskot ”vastaavat eri kysymyksiin”

Mielenkiintoisen näkökulman aivopuoliskoteemaan tarjoaa psykiatri Iain McGilchrist, jonka vuosikymmen sitten kirjoittamasta kirjasta The Master and His Emissary: The Divided Brain and the Making of the Western World, on ehtinyt kasvaa jo eräänlainen klassikko.

McGilchrist kertoo Hidden Brain -podcastissa ensin sen, minkä jo tiedämme eli että perustyönjako vasemman ja oikean aivopuoliskon kesken on selkeä: oikea aivopuolisko kontrolloi vasenta puolta kehostamme ja päin vastoin.

“Mutta psykologisen elämämme näkökulmasta aivopuoliskoilla on kovin erilaiset tehtävät. Uskon, että evolutionaarisesti tarkasteltuna ne – tavallaan – vastaavat eri kysymyksiin”, McGilchrist sanoo.

Yksityiskohdat vasemmalla, kokonaisuus oikealla

McGilchristin näkemyksen ydin on, että molemmat aivopuoliskomme tekevät kaikkea, mutta aivan eri tavoilla:

Vasen aivopuolisko keskittyy yksityiskohtiin ja oikea kokonaisuuteen, mutta kumpikaan ei tulisi toimeen ilman toista – vähän kuin musiikki, joka syntyy yksittäisistä nuoteista, mutta on kokonaisuutena jotain paljon enemmän kuin pelkkä yksittäisten nuottien rivistö.

McGilchristin sanoma on myös näkemyksellinen. Hän ottaa kantaa nykyisen läntisen maailman menoon ja väittää, että olemme antaneet aivan liian paljon tilaa tavalle, jolla vasen aivopuolisko hahmottaa maailmaa – malleille, laskemiselle, analyyseille,  järjestelmille ja selittämiselle – tietokonemaiselle tiedon prosessoinnille.

Sen jalkoihin on jäänyt oikean aivopuoliskon kokonaisvaltainen kyky nähdä “kaikki” – ymmärtää vertauskuvia, lukea rivien välejä ja liikuttua taiteesta pilkkomatta sitä osiin. 

Artikkelin kuva: Elisa Riva

Pyörivä tanssija: Nobuyuki Kayahara – Procreo Flash Design Laboratory, CC BY-SA 3.0 (https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=3526328)


Lisää aivoista:

Olen päättänyt, että Sulmona on suloinen, vaikka en oikeastaan tiedä sitä vielä. Sen on oltava suloinen, sillä se on sitkuni. Sitku lapsi on kasvatettu, sitku työ ei enää sido yhteen paikkaan, sitku kaikki syyt jäädä on käytetty – sitten lähden. 

Mäkikuisma on luonnonyrtti, josta jalostettuja tuotteita ei Suomesta juuri löydä. Syynä tähän ovat tiukentunut tulkinta sen sopivuudesta itsehoitolääkkeeksi. 

Laventeli rauhoittaa ahdistunutta ja jouduttaa unta, väitetään. Millaista tutkimusnäyttöä väitteiden tueksi löytyy?

Lapsiaan imettäneet naiset suoriutuivat yli 50 ikävuoden saavutettuaan kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä paremmin kuin naiset, jotka eivät olleet imettäneet, selviää tuoreesta tutkimuksesta. 

Monet isät eivät  eron jälkeen enää suostu asettumaan kakkosvanhemmaksi vaan haluavat olla aktiivisesti mukana lapsensa elämässä.

Metabolinen oireyhtymä vaikuttaa aivotoimintoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Vaikutukset aivoissa näkyvät jo ennen kuin oireyhtymä puhkeaa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Rankaisevuuden tunnelukko on vääristymä, joka saa uskomaan, että virheistä kuuluu rangaista, olipa kyseessä sitten ihminen itse tai joku toinen. 

Painonhallinta ei tarkoita pelkkää vaa’an lukemien tuijotusta. Syömiseen vaikuttavat monimutkaisessa vyyhdissä niin tunteet ja tavat kuin voimavarat ja ihmisen elämäntilanne. 

Introvertit ymmärretään jatkuvasti väärin niin työelämässä kuin sosiaalisissa suhteissa. On tullut aika listata, miksi juuri introvertti on niin hyvä tyyppi. Introvertti. Kyllä, juuri se ujo ja mykkä hahmo, joka kekkereillä…

Uhrautumisen tunnelukko saa ihmisen asettamaan toisten tarpeet omiensa edelle, koska hän ei halua tuottaa toisille pettymystä tai harmia. 

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit