Vauvan aivojen rakenne kertoo herkkyydestä ympäristötekijöille

|

Herkkä yksilö voi kärsiä muita enemmän haastavista olosuhteista, kuten kaltoinkohtelusta – mutta myös hyötyä enemmän myönteisistä asioista, kuten hyvistä ihmissuhteista. 

Herkkyys ympäristölle on yksi temperamenttipiirre eli biologisesti määräytynyt persoonallisuuden ominaisuus. 

Herkkyyseroihin liittyvät aivojen rakenteelliset ja toiminnalliset tekijät tunnetaan kuitenkin heikosti. 

Erityisen vähän tietoa on varhaislapsuudesta, jolloin aivot kehittyvät hurjaa vauhtia. Lapsuusajan nopean kehityksen vuoksi ympäristötekijöilläkin on suurempi merkitys kuin aikuisiällä.

Nyt Turun yliopiston tuoreet FinnBrain-tutkimukset antavat uraauurtavaa tietoa sellaisista aivojen ominaisuuksista, jotka selittävät eroja herkkyydessä ympäristölle.

Riippuu ympäristöstä, onko aivojen muovautuvuudesta haittaa vai hyötyä 

Aivojen koon ja kypsyyden on perinteisesti ajateltu liittyvän esimerkiksi älykkyyteen. Uudet tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että sen sijaan ne saattavat liittyä aivojen muovautuvuuteen yleisemmällä tasolla.

”On myös mahdollista, että sama ominaisuus on haitallinen, mikäli ympäristössä on kehitystä mahdollisesti haittaavia riskitekijöitä. Tällöin vähäisempi muovautuvuus voi olla suojaava tekijä”, tutkimuksista vastaava tutkijatohtori Saara Nolvi sanoo.

sitaatti vauvan aivojen toiminnan ja herkkyyden välisestä yhteydestä

Vastoinkäymiset ovat herkälle rankempia

Yksilöllisten herkkyyserojen tutkiminen auttaa ymmärtämään, miksi vastoinkäymiset tuntuvat rankoilta toisille kun taas toiset tuskin lotkauttavat korvaansa. 

Kahdessa tutkimuksessa selvitettiin vastasyntyneiden aivojen rakenteellisia tekijöitä, jotka liittyvät korostuneeseen herkkyyteen ympäristötekijöille. 

Tutkimuksissa vauvojen aivot kuvattiin magneettikuvauksessa 2–5 viikkoa syntymän jälkeen. 

Nolvin ja FinnBarain-tutkimuksen tutkijalääkäri Jetro Tuularin yhteistutkimuksessa tarkasteltiin vauvan FA-arvoja. FA-arvot kuvaavat, miten kypsyneitä aivojen valkean aineen radastot ovat. 

Kiinnostuksen kohteena oli useimmissa aiemmissa tutkimuksissa löydetty yhteys äidin masennusoireiden ja vauvan negatiivisen reagoivuuden välillä. Tutkimukseen osallistui 80 äiti-lapsiparia.

Vauvat, joilla oli aivojen nopeasta kypsymisestä kertovat korkeammat FA-arvot, olivat herkempiä äidin masennusoireille.

Vauvoilla, joilla FA-arvot olivat matalat, äidin masennusoireet eivät olleet yhteydessä negatiiviseen reagoivuuteen.

Äidin ja vauvan vuorovaikutuksella on väliä

Nolvin toisessa tutkimuksessa tutkittiin lasten pärjäämistä tiedollisissa ja toiminnanohjaustaitoja mittaavissa tehtävissä. Pitkittäisseurannassa oli mukana 52 äiti-lapsiparia. 

Äidin vuorovaikutuksen laatua vauvan kanssa arvioitiin 6 kuukauden iässä. Lapsen tiedollista kehitystä ja toiminnanohjaustaitoja puolestaan mitattiin 2 vuoden ja 5 vuoden iässä.

Tutkimuksessa ilmeni, että lapset, joilla oli ollut isompi aivojen koko syntyessään, suoriutuivat paremmin tiedollisista ja toiminnanohjaustaitoja mittaavista tehtävistä sekä 2- että 5-vuotiaina, mikäli äidin vuorovaikutuksen laatu vauvan kanssa oli vauva-aikana ollut korkea. 

Vastaavasti tällaisilla lapsilla oli eniten vaikeuksia tehtävissä, jos äidin vuorovaikutuksen laatu oli ollut heikompi. 

”Nämä tutkimukset yhdessä vahvistavat käsitystä, että herkkyys ympäristötekijöille liittyy aivojen toimintaan ja organisoitumiseen jo vastasyntyneellä”, Nolvi sanoo.

Tutkimukset julkaistiin neurotieteen alan Social Cognitive and Affective Neuroscience– ja Developmental Cognitive Neuroscience -lehdissä.

Lähde: Turun yliopisto
Kuvat: Adobe Stock ja Tuva Mathilde Løland/Unsplash

Lisää aivoista ja herkkyydestä:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit