Yhteiskunnan eliittiin kuuluvat luulevat olevansa taitavampia kuin muut

| | , ,

Korkeampaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvat pitävät itseään alempiin luokkiin kuuluvia kyvykkäämpinä, vaikka osaamisessa ei todellisuudessa olisi mitään eroa, yhdysvaltalaistutkimuksesta selviää.

Moni sekoittaa ylettömän itsevarmuuden kyvykkyyteen, millä voi olla kauaskantoisia seurauksia tärkeissä elämäntilanteissa, kuten työpaikkahaastatteluissa, Journal of Personality and Social Psychology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta selviää.

”Vaikuttaa sosiaalisen aseman periytymiseen sukupolvelta toiselle”

”Hyväosaisuus ruokkii hyväosaisuutta. Yhteiskunnan ylempiin luokkiin syntyneet pysyvät ylemmässä luokassa ja kovatuloisista yrittäjistä valtaosa tulee korkeasti koulutetuista ja hyvätuloisista perheistä”, tutkimuksen johtaja Peter Belmi Virginian yliopistosta kertoo.

”Tutkimuksemme tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että yhteiskuntaluokka muovaa ihmisten käsityksiä itsestään ja kyvyistään. Se taas vaikuttaa sosiaalisen aseman periytymiseen sukupolvelta toiselle.”

Neljä koetta itsevarmuuden ja sosiaalisen aseman välisestä suhteesta

Belmi suoritti kollegoineen neljä koetta, joiden avulla tutkittiin sosiaalisen aseman ja ylenpalttisen itsevarmuuden välistä yhteyttä ja sitä, kuinka se vaikuttaa muiden käsityksiin henkilön kyvykkyydestä.

Laajimpaan neljästä kokeesta osallistui 150 000 meksikolaista lainaa hakevaa pienyrittäjää. Yrittäjien sosiaalinen asema määriteltiin heidän tulo- ja koulutustasonsa perusteella ja sen mukaan, mihin yhteiskuntaluokkaan yrittäjät itse kokivat kuuluvansa.

Lisäksi tutkittavat osallistuivat kokeeseen, jossa heille näytettiin tietokoneen ruudulta kaksi kuvaa peräjälkeen ja pyydettiin sitten arvioimaan, kuuluvatko kuvat heidän mielestään yhteen. Kaikkiaan 20 kuvaparin jälkeen osallistujia pyydettiin arvioimaan asteikolla 1–100, kuinka hyvin he pärjäsivät omasta mielestään muihin verrattuna. 

”Hyväosaisuus ruokkii hyväosaisuutta”

Tutkijat huomasivat, että osallistujista koulutetummat, hyvätuloisemmat ja he, jotka pitivät sosiaalista asemaansa korkeampana, yliarvioivat omaa pärjäämistään kokeessa ja arvelivat selviytyneensä paremmin kuin alemman sosiaalisen statuksen osallistujat.

Vain vanhempien koulutustasolla oli yhteys parempaan suoriutumiseen

Toisessa kokeessa MTurk-alustan kautta värvätyt osallistujat muun muassa täyttivät persoonallisuuden piirteitä kartoittavan kyselylomakkeen ja  kertoivat kiinnostuksestaan tavoitella korkeampaa statusta.

He tekivät myös  kognitiivisia taitoja mittaavan testin, minkä jälkeen heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin he omasta mielestään pärjäsivät. Sosiaalista statusta korkeampana pitäneet arvioivat pärjänneensä muita paremmin, vaikka todellisuudessa eroa muihin ei ollut.  Ainoastaan he, joiden vanhempien koulutustaso oli muita korkeampi, pärjäsivät oikeasti myös itse testissä paremmin.

Kolmannessa kokeessa osallistujat vastasivat triviakysymyksiin, minkä jälkeen heitä pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin he olivat mielestään osanneet. Ylemmän statuksen omaavat osallistujat jälleen kerran arvioivat pärjänneensä paremmin kuin muut, vaikka todellisuudessa eroa ei tälläkään kertaa oikeasti ollut.

Myös muut pitävät itsevarmaa taitavampana

Neljännessä ja viimeisessä kokeessa 236 korkeakouluopiskelijaa vastasi 15 triviakysymykseen ja arvioi jälkeenpäin, kuinka he mielestään pärjäsivät. Lisäksi heitä pyydettiin arvioimaan sosiaalinen statuksensa ja kertomaan vanhempiensa koulutus- ja tulotasot.

Viikkoa myöhemmin opiskelijat kutsuttiin haastatteluun, joka jäljitteli työpaikkahaastattelua. Sen jälkeen videoidut haastattelut näytettiin 900 netin avulla värvätylle ”tuomarille”, joita pyydettiin arvioimaan haastateltavien kyvykkyyttä.

Jälleen kerran kokeen tulokset osoittivat tuttuun suuntaan: Korkean sosiaalisen statuksen omaavat opiskelijat olivat ylenpalttisen itsevarmoja. Videoita arvioineet tuomarit puolestaan pitivät itsevarmoja muita kyvykkäämpinä.

”Itsevarmoja pidettiin kyvykkäämpinä eli viime kädessä parempina työntekijäkandidaatteina, vaikka he eivät keskimäärin pärjänneet yhtään sen paremmin triviatestissä kuin muutkaan”, Belmi sanoo.

Löytyykö osaselitys eroista arvostuksissa?

Belmi arvelee, että osittain kyse saattaa olla arvoeroista luokkien välillä.

”Keskiluokassa ihmiset opetetaan arvostamaan toisista erottautumista ja ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan itsevarmasti myös silloin, kun heillä ei ole tarpeeksi tietoa asiasta. Sitä vastoin alemmissa yhteiskuntaluokissa arvostetaan vaatimattomuutta, aitoutta ja korostetaan omaa paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa”, hän sanoo.

Kaikki eivät pidäkään itseään parempina kuin muut

”Tuloksemme haastavat yleisen näkemyksen, että kaikki pitäisivät itseään parempana kuin muut keskimäärin. Tällainen ajattelu saattaakin olla yleisempää nimenomaan ylemmissä yhteiskuntaluokissa”, Belmi arvelee. 

Tulokset vahvistavat jo olemassa olevaa tutkimusnäyttöä siitä, että luokkahierarkiat eivät ole katoamassa minnekään vaan pysyvät sukupolvesta toiseen.

Suunnan muuttaminen on vaikeaa. Se voisi onnistua, jos ihmiset vain tiedostaisivat useammin, että itsevarma ei automaattisesti ole muita taitavampi, Belmi pohtii.

Lähde: APA: People In Higher Social Class Have An Exaggerated Belief That They Are More Capable Than Others

Tutkimusviite: Belmi, P., Neale, M. A., Reiff, D., & Ulfe, R. (2020). The social advantage of miscalibrated individuals: The relationship between social class and overconfidence and its implications for class-based inequality. Journal of Personality and Social Psychology118(2), 254–282. https://doi.org/10.1037/pspi0000187

Edellinen

Onnellinen työntekijä saa aikaan enemmän

MLL: Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja vakavoituneet

Seuraava