Ahdistaako? Turvaesine saattaa auttaa

| | , ,

Jokainen, jolla on joskus ollut rakas pehmoeläin, se jo tietääkin: tuttu ja turvallinen nalle kainalossa on mukava olla. Nyt turvaa edustavien symbolien vaikutusta ahdistukseen on tutkittu Yalessa ja Weill Cornell Medicine -yliopistossa – lupaavin tuloksin.

Epämääräinen hankala olo, sydän tykyttää, hengitys kiihtyy. Aivan kuin jotain kauheaa saattaisi tapahtua millä hetkellä hyvänsä. Ahdistus tuntuu kehossa monella tavalla, sillä se aktivoi elimistömme hälytysjärjestelmän samaan tapaan kuin silloin, kun meitä uhkaa jokin konkreettinen vaara.

Ahdistuneella vaaran tunne jää päälle

Hetkellisen vaaratilanteen jälkeen fyysiset tuntemukset vaimenevat pian, mutta ahdistuneella oireet jäävät päälle.

Jatkuvassa hälytystilassa elämäänsä eläviä on paljon: Arvioidaan, että jopa neljännes ihmisistä kärsisi jonkinlaisesta ahdistuneisuudesta jossain vaiheessa elämänsä aikana.

Lue myös: Ahdistuneisuus on yleisempää introverttien keskuudessa

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö oireilee monella tavalla

Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä puhutaan silloin, kun ahdistuneisuus jatkuu pitkään (yli puoli vuotta) ja on elämäntilanteeseen ja ulkoisin olosuhteisiin nähden ylimitoitettua.

Ahdistuksen tunteiden ja pelokkaan odotuksen lisäksi ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä kokee monenlaisia fyysisiä oireita vapinasta ja ärtyneisyydestä hikoiluun, lihasjännitykseen ja nukahtamisvaikeuksiin. Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsii elämänsä aikana noin 5 prosenttia ihmisistä.

Terapia ja masennuslääkkeet yleisiä ahdistuneisuuden hoidossa

Ahdistuneisuutta hoidetaan yleensä terapialla ja/tai lääkityksellä. Näistä perinteisistä hoitomuodoista moni saakin avun, mutta aina on heitä, joihin koetellut keinot eivät tepsi.

Esimerkiksi kognitiiviselle käyttäytymisterapialle on tyypillistä, että ihminen altistetaan asteittain pelon tai ahdistuksen kohteelle niin, että tavoitteena on altistuksen aiheuttaman reaktion vaimentaminen ja lopulta sammuttaminen.

Apualaisprofessori Dylan Gee Yalen yliopistosta kuitenkin muistuttaa, että vaikka reaktio sammuisi, se ei katoa kokonaan ja saattaa siksi aktivoitua myöhemmin – ja sairastuttaa ihmisen uudelleen.

Lue myös: ”Kuka sä oikein luulet olevasi?” Piinaako sinuakin sisäinen kriitikko?

Turvasymboli edustaa pelkästään turvaa

Turvasignaalin tai -symbolin käyttäminen vaikuttaa toisella tavalla. Turvasignaali – vaikkapa musiikkikappale tai pehmolelu – ei ole missään vaiheessa liittynyt ahdistavaan tilanteeseen millään tavalla ja kertoo siksi käyttäjälleen, että sen läsnä ollessa uhkaa ei ole.

Turvasignaali ei siis sammuta mitään vaan edustaa pelkästään turvaa ja näin ollen ei ole mitään reaktiota, joka voisi syttyä uudelleen.

Turvasymboli vaimensi pelkoa ihmis- ja hiirikokeissa

Yalen ja Weill Cornell Medicine -yliopiston tutkimuksessa turvasignaalia testattiin sekä ihmisillä että hiirillä.

Tutkimuksessa käytettiin erilaisia muotoja (hiirten tapauksessa ääniä). Kokeeseen osallistuneille opetettiin ensin, että toisilla symboleilla oli uhkaava seuraus ja toisilla taas ei.  

Kun koehenkilöille näytettiin sekä uhkaava että ei-uhkaava symboli yhtä aikaa, ei-uhkaava symboli – turvasignaali – vaimensi koehenkilöiden pelkoa verrattuna tilanteeseen, jossa heille näytettiin pelkästään uhkaava symboli.

Aivokuvista nähtiin, että turvasignaali aktivoi eri hermoverkkoja samaan tapaan kuin perinteinen altistusterapia. Tutkijat ovatkin toiveikkaita, että terapiaan verrattuna tätä eri ”reittiä” hyödyntävät turvasignaalit saattaisivat näin tuoda lupaavan lisäkeinon ahdistuneisuuden ja erilaisten pelkotilojen hoitoon.

Tutkimuksen tuloksista raportoitiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä.

Lähteet:
Duodecim: Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
Yale News: ’Safey signals’ may help slow down anxiety
Ventral hippocampus interacts with prelimbic cortex during inhibition of threat response via learned safety in both mice and humans

Artikkelin kuva: Marina Shatskih

4.5 2 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit