Imetyksestä näyttää hyötyvän lapsen lisäksi myös äiti. Lapsiaan imettäneet naiset suoriutuivat 50 ikävuoden saavutettuaan kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä paremmin kuin naiset, jotka eivät olleet imettäneet, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Imettämisen ja äidinmaidon hyödyistä lapsen kehitykselle puhutaan paljon. Imetyksen myönteisistä terveysvaikutuksista äideille kuullaan paljon vähemmän, vaikka sen tiedetään muun muassa edistävän synnytyksestä toipumista ja suojaavan niin tyypin 2 diabetekseltä kuin munasarja- kuin rintasyöviltä.
Vastikään julkaistun Kalifornian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan imetyksen naisille tuomat terveyshyödyt saattavat ulottua myös aivoihin.
”Tutkimuksessamme yli 50-vuotiaat lapsiaan imettäneet naiset suoriutuivat kognitiivisia kykyjä mittaavissa testeissä selvästi imettämättömiä paremmin. Saattaa olla, että imetyksellä on aivoja suojaava vaikutus myöhemmin elämässä”, tutkimuksen johtava kirjoittaja Molly Fox kertoo. Fox toimii apulaisprofessorina Kalifornian yliopiston antropologian ja psykiatrian laitoksilla.
Kognitiivinen toimintakyky on ensiarvoisen tärkeää ikääntyvän ihmisen hyvinvoinnille. Sen heikkeneminen puolestaan voi ennakoida Alzheimerin tautia, jonka ensimmäinen ja merkittävin oire on muistin heikentyminen. Alzheimerin tauti on naisilla yleisempi kuin miehillä.
Välittömät hyödyt pitkäaisten hyötyjen taustalla?
Vielä ei tiedetä, mitkä mekanismit tarkalleen ottaen selittäisivät yhteyttä imettämisen ja aivojen toimintakyvyn välillä. Joitakin mahdollisia selitysmalleja kuitenkin on.
Imetys ensinnäkin pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja sydänsairauksiin, jotka molemmat ovat Alzheimerin taudin riskitekijöitä.
Toiseksi imetys voi alentaa stressiä, vahvistaa äidin ja lapsen välistä suhdetta ja pienentää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä.
”Imetyksen välittömät myönteiset vaikutukset aivoterveyteen saattavat näin vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn myös pidemmällä tähtäimellä”, Fox pohtii.
Noin 3 kuukautta kestäneeseen tutkimukseen osallistui kaikkiaan 115 naista, joista 64 sanoi olevansa masentuneita. Kaikki naiset osallistuivat useisiin kokeisiin, joilla mitattiin oppimiskykyä, asioiden muistiin palauttamista, aivojen toiminnanohjauksen tehokkuutta sekä tiedon prosessoinnin nopeutta.
Lisäksi selvitettiin avaintiedot naisten hedelmällisiltä vuosilta, kuten kuukautisten ja vaihdevuosien alkamisikä, raskauksien määrä ja imetysten kesto.
Kukaan tutkimukseen osallistuneista naisista ei kärsinyt dementiasta eikä masennusta lukuun ottamatta muista mielenterveyden häiriöistä tai päihderiippuvuuksista. Kukaan ei myöskään käyttänyt mitään keskushermostoon vaikuttavaa lääkettä.
Iältään, etniseltä taustaltaan ja koulutustasoltaan masentuneiden ja ei-masentuneiden ryhmät olivat keskenään samankaltaisia.
Naisista, jotka eivät olleet masentuneita, kaikkiaan 65 % oli imettänyt lapsiaan. Masentuneiden joukossa imettäneitä oli vain 44 %.
Masentuneet naiset suoriutuivat heikommin
Lapsiaan imettäneet naiset – riippumatta siitä, olivatko he masentuneita vai eivät – pärjäsivät kaikissa kognitiivista toimintakykyä mittaavissa testeissä paremmin kuin he, jotka eivät olleet imettäneet.
Masentuneiden keskuudessa imetyksellä oli selkeä yhteys toiminnanohjaukseen ja tiedonprosessointinopeuteen.
Ei-masentuneilden kognitiivinen toimintakyky ja imetys olivat selkeästi yhteydessä toisiinsa kaikilla mitatuilla osa-alueilla: oppimisessa, asioiden muistiin palauttamisessa, aivojen toiminnanohjauksessa sekä tiedon prosessoinnin nopeudessa.
Imetyksen kestolla oli väliä
Imetyksen kestolla näytti niin ikään olevan väliä. Naiset, jotka eivät olleet imettäneet lainkaan, pärjäsivät kolmella mitatuista osa-alueista huonommin kuin naiset, jotka olivat imettäneet 1–12 kuukautta. Yli vuoden imettäneisiin verrattuna imettämättä jättäneet pärjäsivät huonommin kaikilla neljällä osa-alueella.
”Tulevaisuudessa imettämisen ja kognitiivisen toimintakyvyn välistä yhteyttä on tärkeää tutkia suuremman ja taustoiltaan monipuolisemman ryhmän keskuudessa. Imetyksen terveysvaikutusten tutkiminen on tärkeää siksikin, että naiset imettävät yhä harvemmin ja lyhyemmän aikaa kuin ennen”, Fox sanoo.
Suomessa vuonna 2019 tehdyn Imeväisruokintaselvityksen mukaan imettämisen suosio on maassa kasvanut jonkin verran 10 vuoden takaisesta. Nykyisin noin 60 % alle kuukauden ja 50 % neljän kuukauden ikäisistä vauvoista on täysimetettyjä. Nuoret ja matalammin koulutetut äidit imettävät muita äitejä vähemmän.
Lähde: UCLA Health
Artikkelin kuva: Pixabay
Tutkimusviite: Fox, M., Siddarth, P., Oughli, H. A., Nguyen, S. A., Milillo, M. M., Aguilar, Y., Ercoli, L., & Lavretsky, H. (2021). Women who breastfeed exhibit cognitive benefits after age 50. Evolution, Medicine, and Public Health, 9(1), 322–331. https://doi.org/10.1093/emph/eoab027
Lue myös:
- Vähäinenkin alkoholin käyttö – myös alkuraskaudessa – vahingoittaa lapsen aivoja
- Raskausajan kahvinjuonti muuttaa sikiön aivoja – saattaa johtaa myöhemmin käytöshäiriöihin
- Millainen on ihannevanhempi? Vanhempien mielestä yhteiskunnalle mikään ei riitä
- Helikopterivanhemmat ovat usein perfektionisteja – myös ahdistuneisuus vaikuttaa
- Ikävuodet karttuvat ja aivot vanhenevat – kuinka käy ajattelun?
