Miksi herkkuja on vaikea vastustaa? Aivojen opioidijärjestelmän ja ruoanhimon välillä on löydetty yhteys

Päivitetty: 1.9.2021 | Julkaistu: |

Yksi kulkee järkkymättä kahvilan leivosrivistön ohi, mutta toisen on suorastaan mahdoton vastustaa näkemiään herkkuja – miksi? Vastaus saattaa löytyä aivojen opioidijärjestelmästä. 

Mikä selittää ihmisten erilaisia syömistottumuksia? Toistaiseksi on ollut epäselvää, mitkä tekijät aivojen toiminnassa selittävät näitä eroja. 

Nyt Turun PET-keskuksen tutkijat ovat havainneet uudessa tutkimuksessaan yhteyden opioidijärjestelmän toiminnan ja ulkoisten yllykkeiden laukaiseman ruoanhimon välillä.

Ylipainoisilla ihmisillä muutoksia syömistä säätelevissä järjestelmissä

Eläinkokeissa on jo aikaisemmin havaittu, että sekä aivojen opioidijärjestelmä että kannabinoidijärjestelmä ovat tärkeitä syömiskäyttäytymisen säätelyssä ja palkkiokokemusten vahvistamisessa. 

Esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä on havaittu muutoksia näiden järjestelmien toiminnassa. 

Sisäiset ja ulkoiset yllykkeet herättävät ruokahalun

Ruokahalu voi viritä sekä kehon sisäisten toimintojen kuten verensokerin muutosten, tai ulkoisten tekijöiden kuten ruokamainosten näkemisen seurauksena.

Turun yliopiston tutkijat selvittivät uudessa tutkimuksessa aivojen opioidi- ja kannabinoiditoiminnan yhteyttä syömiskäyttäytymisen eri muotoihin. 

Tutkimuksessa havaittiin, että opioidijärjestelmän toiminta on yhteydessä ulkoisten yllykkeiden laukaisemaan syömiseen.

”Mitä vähemmän opioidien sitoutumispaikkoja oli, sitä suurempi oli taipumus syödä ulkoisten yllykkeiden kuten herkullisen ruoan näkemisen seurauksena. Kannabinoidien sitoutumispaikkojen määrä puolestaan oli yhteydessä useaan erilaiseen syömiskäyttäytymisen muotoon”, tutkimusartikkelin pääkirjoittaja, tohtorikoulutettava Tatu Kantonen Turun yliopistosta kertoo.

Tulokset viittaavat Kantosen mukaan siihen, että erityisesti opioidijärjestelmä voisi toimia painonhallintalääkkeiden kohteena ihmisillä.

Tutkimuksen aineistona hyödynnettiin Turun PET-keskuksen ylläpitämää AIVO-tietokantaa sekä kyselylomakkeilla kerättyä tietoa. 

Tutkimus on julkaistu Translational Psychiatry -lehdessä.

Artikkelin kuva: Brooke Lark / Unsplash

Lue myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit