Huomiohakuinen persoonallisuus haluaa hurmata ja on herkkä loukkaantumaan

Päivitetty: 18.2.2021 | Julkaistu: |

Huomiohakuinen persoonallisuus on persoonallisuuden häiriö, jolle on ominaista teatraalisuus, itsekeskeisyys, flirttailu ja pinnallinen tunne-elämä.

HUOMIONHAKUINEN VAI HUOMIOHAKUINEN? Huomiohakuinen persoonallisuus lipsahtaa usein muotoon huomionhakuinen persoonallisuus. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finton mukaan käytettävä termi on kuitenkin huomiohakuinen persoonallisuus (ilman n-kirjainta sanan keskellä). Kyseistä muotoa käytetään myös esimerkiksi kliinisen psykiatrian suomalaisessa perusteoksessa Psykiatriassa.

Huomiohakuisen persoonallisuuden tunnusmerkit

Huomiohakuinen persoonallisuus oirehtii – nimensä mukaisesti – tarpeena olla jatkuvasti huomion keskipisteenä. 

Jos joku toinen pääsee parrasvaloihin, huomiohakuisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä tuntee olonsa epämukavaksi ja alkaa tehdä kaikkensa, että huomio kääntyisi taas häneen. 

Tyypillistä tästä persoonallisuuden häiriöstä kärsivälle onkin eloisa, dramaattinen, teatraalinen, hurmaava ja epätavallisen avoin käyttäytyminen. Esiintymislava on huomiohakuisen mielestä mahtava paikka.

Ylilyönnit ovat tavallisia. Hurmaavuus kääntyy helposti epäasialliseksi flirttailuksi ja viettely-yrityksiksi. Pukeutuminen saattaa sekin olla ylenpalttisen seksikästä. 

Kun fyysisillä avuilla hurmaaminen ei enää ikääntymisen myötä tepsi, käyttöön on otettava toisenlaiset keinot.

Psykologi ja HUS:n IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg kertoo Anna-lehden haastattelussa, että iäkkäämpien häiriöstä kärsivien keskuudessa omien terveysasioiden dramaattinen ja ylilyövä kertominen tulee monesti flirttailun tilalle. 

Huomiohakuisen persoonallisuuden kriteerit ICD-10-luokituksessa

Maailman terveysjärjestön ICD-10-tautiluokituksessa huomiohakuista persoonallisuushäiriödiagnoosia tehtäessä henkilön on ensinnäkin täytettävä persoonallisuushäiriön yleiset diagnostiset kriteerit.

Yleiset persoonallisuushäiriön kriteerit liittyvät muun muassa siihen, millaisia ihmisen tunne-elämä, tulkinnat itsestä ja maailmasta, impulssikontrolli ja ihmissuhteet ovat ja miten ne poikkeavat kulttuurin sisäisistä normeista. 

Lisäksi persoonallisuushäiriötä ei laukaise elimellinen vamma, päihde tai yksittäinen tapahtuma vaan se on pitkän kehityskulun tulos ja pysyy samankaltaisena tilanteesta toiseen. Ihminen myös itse kärsii poikkeamasta, joskin on häiriöitä, joista kärsivä ei itse koe olevansa sairas eikä siksi välttämättä hakeudu vapaaehtoisesti hoidon pariin.  

Yleisten persoonallisuushäiriökriteereiden lisäksi huomiohakuinen persoonallisuus (F60.4) täyttää vähintään neljä seuraavista kriteereistä:

  • suurieleinen, teatraalinen esiintyminen tai liioitteleva tunteiden ilmaiseminen
  • alttius vaikutteille (herkästi muiden johdateltavissa)
  • pinnallinen ja epävakaa tunne-elämä
  • jatkuva sellaisen toiminnan etsintä, missä henkilö on huomion keskipisteenä
  • epäasianmukainen viettelevyys joko ulkonäön tai käytöksen tasolla
  • liiallinen huoli omasta ulkoisesta viehätysvoimasta

Yhdysvalloissa käytössä olevan DSM-5-luokituksen mukaan huomiohakuinen persoonallisuus voi näkyä myös jatkuvana hyväksynnän hakemisena sekä taipumuksena pitää ihmissuhteita syvällisempinä kuin ne oikeasti ovat.

Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö kuuluu yleisesti käytetyssä persoonallisuushäiriöiden kolmijaossa samaan ryhmään epäsosiaalisen, epävakaan ja narsistisen persoonallisuushäiriön kanssa. Narsistisessa, epävakaassa ja huomiohakuisessa persoonallisuushäiriössä onkin paljon samaa.

Hysteerinen vai histrioninen persoonallisuus?

Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö on aikaisemmin tunnettu nimellä hysteerinen persoonallisuus. Nykyisin häiriöstä näkee joskus käytettävän nimitystä histrioninen persoonallisuus (englanniksi häiriö tunnetaan nimellä histrionic personality disorder). 

Vaikka sanat “hysteerinen” ja “histrioninen” muistuttavat hieman toisiaan, niillä ei ole yhteinen etymologia. Hysteria tulee kreikan kielen sanasta hystera, joka tarkoittaa kohtua. Histrioninen puolestaa juontaa juurensa latinan kielen sanaan histrio, näyttelijä. 

Miten huomiohakuinen persoonallisuus kehittyy?

Arvioidaan, että väestöstä noin 2–3 prosenttia kärsii huomiohakuisesta persoonallisuudesta. 

Sen on pitkään ajateltu olevan yleisempi naisilla kuin miehillä, mutta nykyisin uumoillaan, että sukupuolten välillä ei juuri ole eroa.

Täsmällisiä syitä huomiohakuisen persoonallisuushäiriön kehittymisen takana ei tunneta. Yleensä persoonallisuushäiriöiden taustalta tiedetään löytyvän monimutkaisessa vyyhdissä niin ympäristö- kuin perintötekijöitä. 

Miten huomiohakuista persoonallisuutta hoidetaan?

Apua huomiohakuisesta persoonallisuudesta kärsivä lähtee harvoin hakemaan itse persoonallisuushäiriöön. Lääkärin pakeille sen sijaan saattavat ajaa erilaiset oheisvaivat, kuten masennus ja esimerkiksi ihmissuhdeongelmat. 

Psykoterapia on keskeinen hoitomuoto, mutta sen tuloksellisuutta huomiohakuisen persoonallisuuden hoidossa ei ole selkeää näyttöä.


“On ihanaa olla juhlien keskipiste”

Lisa Stoutilla on diagnosoitu huomiohakuinen persoonallisuus. Näin hän kertoo siitä blogissaan. 

Minua kuvaillaan iloiseksi, energiseksi, riehakkaaksi, karismaattiseksi, hauskaksi ja pirteäksi. Olen aina ollut erinomainen tarinankertoja ja saan yleisön huomion hetkessä. 

Minusta on ihana olla puhelias ja hauskanpitoa rakastava juhlien keskipiste. Esitelmien pitäminen ja palavereiden vetäminen töissä on kivaa. Olen niissä hyvä, mistä on ollut paljon apua urallani. Loistan haastattelutilanteissa. 

Huomiohakuisessa persoonallisuudessa on roppakaupalla hyvää. Olen iloinen, että se on osa minua. 

Valitettavasti kaikki ei kuitenkaan ole yhtä juhlaa. 

En pidä siitä, että minun on jatkuvasti haettava hyväksyntää muilta. Kamppailen itsearvostukseni kanssa ja jos en saa ihailua osakseni, minusta tuntuu että pärjään surkeasti. 

Jos ihmiset hiljenevät, kun kävelen huoneeseen, olen vakuuttunut, että he olivat juuri puhumassa minusta jotain pahaa selän takana. Se turhauttaa itseni lisäksi myös muita. 

Kun mieleni on maassa, en jaksa vouhottaa ulkonäöstäni, mutta muulloin kaiken on oltava viimeisen päälle kunnossa –  hiusten, meikin, vaatteiden. Noina päivinä julkaisen kuviani sosiaalisessa mediassa, jotta kaikki muutkin varmasti näkevät, miltä näytän. 

Töissä koettelen säädyllisen pukeutumisen rajoja liian lyhyillä hameilla ja avarilla kaula-aukoilla. 

Janoan myönteistä huomiota ihan kaikilta, mutta en oikein tiedä miksi. Osaksi sitä varmasti selittää huono itsetuntoni. 

Lähde: Lisan blogi

LÄHTEET

Cherry, K. (2020). What Is Histrionic Personality Disorder? Verywell Mind. https://www.verywellmind.com/histrionic-personality-disorder-2795445

Marttunen, M. Eronen, M. & Henriksson, M. (2019). Huomiohakuinen persoonallisuus. Teoksessa Lönnqvist, J., Marttunen, M., Henriksson, M. & Partonen, T., Aalberg, V. & Seppälä, O. (toim.), Psykiatria (verkkoversio) 

Verheul, R., & Herbrink, M. (2007). The efficacy of various modalities of psychotherapy for personality disorders: A systematic review of the evidence and clinical recommendations. International Review of Psychiatry, 19(1), 25–38. https://doi.org/10.1080/09540260601095399

huomionhakuinen persoonallisuus

Lue lisää persoonallisuushäiriöistä:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit