Alkoholi vahingoittaa aivoja aina – korkean riskin kausia on kolme

Päivitetty: 8.12.2020 | Julkaistu: |

Alkoholi turmelee kaikkien sitä käyttävien aivoja, mutta erityisen haitallista se on kolmena ajanjaksona, australialais- ja brittitutkijat kirjoittavat British Medical Journal -lehdessä. 

Näyttää siltä, että ihmisaivot ovat erityisen alttiita alkoholin aiheuttamille haittavaikutuksille ensinnäkin ennen syntymää, jolloin kehittyviä aivoja vahingoittaa raskaana olevan äidin juominen

Toinen erityisen haitallinen ajanjakso on teini-ikä (15–19 vuotta), johon sijoittuu aivojen toinen keskeinen kehitysvaihe. Silloin aivoissa on käynnissä massiivinen uudelleenjärjestely, jonka lopputuloksena joskus reilusti 20 ikävuoden tuolla puolen ovat kypsät (kypsemmät!) aikuisen aivot. 

Kolmas ajanjakso, jolloin alkoholin alkoholin vaikutukset ovat suurimmillaan, sijoittuu eläkevuosiin 65 ikävuodesta eteenpäin. 

Maailmassa 10 prosenttia raskaana olevista käyttää alkoholia

Maailmanlaajuisesti noin 10 prosenttia raskaana olevista naisista käyttää alkoholia. Euroopassa luku on globaalia keskiarvoa korkeampi, tutkijat kirjoittavat. Suomessa noin 6 prosenttia lapsista altistuu vuosittain raskauden aikana vaararajan ylittävälle määrälle alkoholia.

Äidin runsas raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita, joiden kirjoa kuvataan lyhenteellä FASD (fetal alcohol spectrum disorders). Alkoholi saattaa vaikuttaa esimerkiksi aivojen kokoon sekä aiheuttaa monenlaisia kognitiivisia eli ajatteluun, muistamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. 

Lisäksi kertyneen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että jo pienet määrät alkoholia raskausaikana ovat selkeässä yhteydessä lapsen käyttäytymiseen ja henkiseen hyvinvointiin. 

Humalahakuinen juominen nuoruudessa yhteydessä aivojen pienempään tilavuuteen

Eurooppalaisista teini-ikäisistä 15–19-vuotiaista yli viidennes kertoo juovansa humalahakuisesti ainakin joskus. 

Humalahakuinen juominen nuoruusvuosina on yhteydessä muun muassa pienempään aivojen tilavuuteen sekä häiriöihin niin kognitiivisissa toiminnoissa kuin aivojen valkean aineen kehityksessä. Valkealla aineella on tärkeä rooli muun muassa viestinvälityksessä eri aivoalueiden välillä. 

Alkoholi dementian selkeä riskitekijä

Vanhemmassa ikäluokassa puolestaan alkoholi on todettu yhdeksi selkeimmistä riskitekijöistä etenkin varhain puhkeavassa dementiassa. Alkoholi lisää dementian riskiä enemmän kuin esimerkiksi korkea verenpaine tai tupakointi. 

Tutkijat muistuttavat, että jo kohtuullinen määrä alkoholia on yhteydessä merkittävään aivojen tilavuuden pienenemiseen keski-iässä. Lisätutkimuksia tosin tarvitaan selvittämään, millä tavalla alkoholin aiheuttamat rakenteelliset muutokset mahdollisesti näkyvät aivojen toiminnassa. 

Alkoholin haittavaikutuksille ei näy loppua. Globaali alkoholin kulutus jatkaa kasvuaan ja juomiseen liittyvät haitat koskettavat entistä tasapuolisemmin niin miehiä kuin naisia. 

“Väestötason toimenpiteitä, kuten alkoholin riskeihin liittyvää valistusta, kulutusta ohjaavaa hinnoittelua sekä entistä alhaisempia promillerajoja liikenteessä, tarvitaan. Lisäksi tarvitaan lisää tietoa siitä, millä tavalla aivoterveys olisi otettava entistä paremmin huomioon kaikkina ikäkausina”, tutkijat kirjoittavat. 

Lähteet: 
BMJ: Drinking linked to a decline in brain health from cradle to grave
BMJ:Lifetime perspective on alcohol and brain health

Aiheeseen liittyvää:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit