Katsekontakti kannustaa rehellisyyteen

| | , ,

Hirveä ruuhka, työkaveri selittää myöhästymistään. Yhtään en tiedä, lapsi väittää kun tivaat häneltä tyhjän keksipaketin kohtaloa. Oikeastiko? Suora katsekontakti saattaa auttaa selittelijää vastaamaan rehellisesti. Katsekontaktin vaikutusta rehellisyyteen on tutkittu Tampereen yliopistossa.

Tutkimuksessa selvitettiin toisen ihmisen katseen vaikutusta valehtelemiseen vuorovaikutteisessa koetilanteessa.

Kokeeseen osallistujat pelasivat tietokoneella yksinkertaista valehtelupeliä toista pelaajaa vastaan. Pelikierrosten alussa osallistujille esitettiin älyikkunan kautta vastapelaajan kasvot, minkä jälkeen osallistujat tekivät siirtonsa pelissä.

Kierroksesta riippuen vastapelaaja katsoi joko suoraan osallistujaa silmiin tai alaspäin omaan tietokoneruutuunsa. Tulokset osoittivat, että pelikierroksilla, joilla vastapelaaja oli katsonut suoraan kohti, osallistujat valehtelivat vähemmän.

Toisen ihmisen katseen vaikutusta epärehellisyyteen on tutkittu aiemminkin, mutta vain kuvilla.

Lue myös: Epäitsekäs auttamisen halu näkyy aivoissa ainutlaatuisella tavalla

Pelkkä valokuva katsovasta ihmisestä saattaa saada pyörävarkaan muutamaan mieltään

Aiemmissa tutkimuksissa kohti katsovia silmiä esittävien kuvien on osoitettu vähentävän muun muassa juomien maksamatta jättämistä kahvihuoneessa ja pyörävarkauksia.

”Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa kuvien sijaan aidon katsekontaktin on osoitettu vähentävän epärehellisyyttä, ja myös ensimmäinen tutkimus, jossa on tarkasteltu nimenomaan katseen vaikutusta valehtelemiseen”, tutkija Jonne Hietanen sanoo.

Sen lisäksi, että tuloksista on käytännön merkitystä paitsi arkisissa tilanteissa, niistä voi olla hyötyä myös esimerkiksi poliisikuulusteluissa.

Tutustu tarkemmin tutkimukseen:
Hietanen, J. O., Syrjämäki, A. H., Zilliacus, P. K., & Hietanen, J. K. (2018). Eye contact reduces lying. Consciousness and Cognition, 66, 65–73. 

Artikkelin kuva: Unsplash

Edellinen

Netistä löytyy ”diagnoosi” kaikkeen

Ikävuodet karttuvat ja aivot vanhenevat – kuinka käy ajattelun?

Seuraava