Kiitollisuus ei tepsi masennukseen

| | ,

Kiitollisuuden harjoittaminen tekee hyvää, mutta masennuksen tai ahdistuksen parantajaksi siitä ei ole, tuoreesta meta-analyysistä selviää.

”Mediassa on vuosikausia hehkutettu, kuinka kiitollisuus tekee meistä terveellisempiä ja onnellisempia”, tutkija David Cregg Ohion yliopistosta sanoo.

Kaikkiaan 27:sta kiitollisuuden vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta tehdyn analyysin lopputulos on kuitenkin tyly: masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden lievittäjäksi kiitollisuudesta ei ole.

Kiitollisuuslistoja ja -kirjeitä

Hyvien asioiden listaaminen on yksi tavallisimmista kiitollisuusharjoitteista, Tutkimusta Creggin kanssa yhdessä tehnyt psykologian professori Jennifer Cheavens kertoo.

Ideana listaamisessa on, että ihminen kirjaa jokaisen päivän päätteeksi kolme mukavaa tai hyvin sujunutta asiaa menneeltä päivältä ja viettää sitten tovin niitä ajatellen.

Toisessa yleisessä kiitollisuusharjoitteessa kiitetään jotakuta toista kirjoittamalla kirje ja lukemalla se sitten hänelle ääneen.

Kiitollisuusharjoituksia verrattiin tutkimuksissa muihin, kiitollisuusharjoituksia ulkoisesti muistuttaviin tehtäviin, joilla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä kiitollisuuden kanssa. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneet saattoivat kiitollisuuslistan sijaan kirjoittaa opintojensa aikataulusta.

Apua tutkituista hoitokeinoista

Kiitollisuusharjoitukset eivät auttaneet ahdistukseen tai masennukseen sen enempää kuin kiitollisuuteen liittymättömän tehtävän tekeminen.

”Pieni ero löytyi kyllä, mutta se oli niin pieni, että en lähtisi tämän pohjalta suosittelemaan kiitollisuusharjoituksia hoitokeinoksi”, Cheavens sanoo.

Mistä sitten ahdistunut tai masentunut hyötyy oikeasti? Cheavens ja Cregg suosittelevat hoitomuotoja – kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa – jotka on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu tehokkaiksi.

Kiitollisuusharjoitukset eivät auttaneet ahdistukseen tai masennukseen sen enempää kuin kiitollisuuteen liittymättömän tehtävän tekeminen.

”Pieni ero löytyi kyllä, mutta se oli niin pieni, että en lähtisi tämän pohjalta suosittelemaan kiitollisuusharjoituksia hoitokeinoksi”, Cheavens sanoo.

Mistä sitten ahdistunut tai masentunut hyötyy oikeasti? Cheavens ja Cregg suosittelevat hoitomuotoja – kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa – jotka on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu tehokkaiksi.

Mikä kognitiivinen käyttäytymisterapia?
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on yleiskäsite psykoterapeuttisille menetelmille, joilla pyritään vähentämään psyykkistä kärsimystä ja haitallista käyttäytymistä. Terapia perustuu oletukseen, että tunteet ja toiminta ovat suurelta osin ajatusten ja uskomusten seurausta. Keskeistä on vääristyneiden tai puutteellisten ajatusten ja uskomusten tunnistaminen ja niiden muokkaaminen realistisemmiksi tai sopeutumista edistäviksi.
Lähde: kaypahoito.fi

Sairastunut ei jaksa olla kiitollinen

”Analyysin valossa näyttää siltä, että ahdistunutta tai masentunutta ei auta, että häntä patistetaan olemaan kiitollinen elämänsä hyvistä puolista”, Cheavens sanoo.

”Voi olla, että kiitollisuusharjoitukset eivät hoitomuotona ole riittävän järeä työkalu. Tai sitten on niin, että ahdistuksesta tai masennuksesta kärsivällä ihmisellä ei yksinkertaisesti ole riittävästi voimia kiitollisuusaktiviteetteihin”, Cheavens pohtii.

Kiitollisuus tekee hyvää ihmissuhteille

Tutkijat muistuttavat, että tuloksia ei kuitenkaan pidä tulkita niin, etteikö kiitollisuuden harjoittelemisesta olisi kenellekään mitään hyötyä. Tutkimusnäyttöä on esimerkiksi siitä, että kiitollisuuteen keskittyminen voi parantaa ihmissuhteiden laatua.

”Ihmiselle tekee hyvää olla kiitollinen – se on arvo itsessään. Tutkimustenkin mukaan kiitolliset voivat paremmin ja he ovat tyytyväisempiä ihmissuhteissaan. Ongelmia seuraa siitä, jos kiitollisuudesta yritetään tehdä self help –työkalu. Kiitollisuus ei voi ratkaista kaikkea”, Cregg sanoo.

Analysoiduissa tutkimuksissa oli mukana kaikkiaan 3675 osallistujaa.

Lähde: Gratitude interventions don’t help with depression, anxiety

Tutkimusviite: Cregg, D. R., & Cheavens, J. S. (2020). Gratitude Interventions: Effective Self-help? A Meta-analysis of the Impact on Symptoms of Depression and Anxiety. Journal of Happiness Studies. https://doi.org/10.1007/s10902-020-00236-6

Artikkelin kuva: Sasha Freemind 


Lisää mielenterveydestä:

0 0 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x