Dystymia eli krooninen masennus nakertaa elämänlaatua

| | ,

Dystymia eli krooninen, lievä masennus heikentää elämänlaatua, mutta sen diagnosointi ei ole helppoa.  Siksi dystymiaa kuullaan joskus kutsuttavan myös piilomasennukseksi.

Pitkäaikainen masentuneisuus hiipii elämään varkain ja takaovesta. Koska alakulo ei iske päälle täysillä ja yhtäkkiä, siitä kärsivä tottuu oloonsa ja saattaa ajatella, että ilottomuus on hänelle normaali olotila.

Voi mennä pitkään, kenties jopa vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä, ennen kuin dystymiasta kärsivä herää ajattelemaan, että ehkä elämän ei kuuluisi tuntua kivireen vetämiseltä.

Pitkäaikaisesta masentuneisuudesta kärsii vuosittain noin 3 % ja elämänsä aikana 6 % aikuisista. Puolella potilaista oireet alkavat alle 25-vuotiaana. Naiset kärsivät dystymiasta miehiä useammin.

Onko mielialasi alentunut? Tee masennustesti

Dystymian oireet

Vaikeampiasteisen masennuksen ja dystymian oireet ovat hyvin samankaltaisia:

On ärtyneisyyttä, alakuloisuutta, jaksamattomuutta, toivottomuutta, ilottomuutta ja itkuisuutta. Uni- ja keskittymisongelmat vaivaavat ja kiinnostus mielihyvää tuottaviin asioihin vähenee.

Päiviä sävyttävät pessimistisyys ja menneisyyden murehtiminen. Itseluottamus voi olla heikentynyt ja riittämättömyyden tunteet vaivaavat. Myös ihmissuhteet ovat koetuksella, sillä dystymiasta kärsivä vetäytyy usein omiin oloihinsa.

Toisistaan vakava masennustila ja dystymia eroavat lähinnä niin, että dystymiasta kärsivä kokee oireet lievempinä, mutta lähes koko ajan. Dystymiasta puhutaan, kun mieliala on ollut lievästi alentunut vähintään kaksi vuotta.  

Koska krooninen masennus ei läheskään aina vie työ- ja toimintakykyä ja koska siitä kärsivä ei itsekään välttämättä täysin tiedosta, että jokin on vialla, sairauden diagnosointi voi olla vaikeaa. Siksi myös avun saaminen voi kestää.

Mistä dystymia johtuu?

Dystymian taustalta uumoillaan löytyvän samoja tekijöitä kuin masennuksen taustalta:

On persoonallisuuden piirteitä ja toimintatapoja, jotka joko suojaavat masennukselta tai ovat sen riskitekijöitä. Jotkut meistä ovat luonnostaan optimisteja ja lisäksi  resilienssi ja joustavuus auttavat selviämään, kun elämä heittelee. Toiset meistä taas ovat huonommin stressiä sietäviä murehtijoita.

Jos dystymian taustalla on stressiä, sen arvellaan useimmiten olevan ennemminkin kroonista kuin akuuttia laatua. Dystymia harvoin alkaa minkään yksittäisen ja yhtäkkisen tapahtuman seurauksena.

Myös yhteyttä aivojen rakenteen ja toiminnan sekä dystymian välillä on tutkittu.

Esimerkiksi etuaivokuoren ja aivokurkiaisen rakenteellisten poikkeamien ja dystymian välillä huomattiin yhteys tutkimuksessa, jossa oli mukana 40 kroonisesta masentunteisuudesta kärsivää naista.

Ensimmäisessä dystymiaa toiminnallisen aivokuvauksen (fMRI) keinoin tarkastellussa tutkimuksessa puolestaan huomattiin muun muassa, että negatiivisten tunteiden käsittelyyn osallistuva mantelitumake (amygdala) oli aktiivisempi dystymiapotilailla verrokkeihin nähden. Lisääntynyttä aktiivisuutta havaittiin myös surun tunteiden käsittelyyn osallistuvassa aivosaaressa (insula).

Masennusalttiuden arvellaan olevan – ainakin osittain – periytyvä. Dystymian taustalta voi löytyä myös ahdistuneisuutta ja päihteiden liikakäyttöä, mutta aina ei ole helppo eritellä, mikä on sairauden syy ja mikä sen seuraus.

Dystymiasta kärsivien kokemuksia omin sanoin

”Jos pahoitan mieleni, ilahdun, koska silloin tunnen edes jotain. Kunpa olo ei olisi näin tyhjä koko ajan.” 

”Välillä on viikon tai korkeintaan pari normaali olo, muu aika meneekin sitten ärtyisenä, itkuisena ja ahdistuneena.”

”Kunhan vaan jaksaisin mennä sinne lääkäriin. Yöllä ei saa nukuttua, painajaisia ja sängyssä pyöriskelyä.”

”Joka aamu nousen ylös, hoidan aamurutiinit. Juon kahvia, käyn suihkussa, syön aamupalan, selaan nettiä. Se ei vie kauan, mutta minulla ei ole minkäänlaista kiinnostusta loppupäivää kohtaan. Odottelen vain äärimmäisen tylsistyneenä, että voin mennä nukkumaan. Sekään ei tosin viime aikoina ole innostanut, sillä kärsin unettomuudesta.”

”Olosuhteissa ei ole mitään vikaa, mutta silti vain makaan sängyssä, tuijotan kattoon ja tunnen oloni täysin tyhjäksi. Kunpa joku oikeasti kuuntelisi minua ja sanoisi, että minun ei tarvitse tehdä mitään. Elämä väsyttää.”

”Yksinkertaisesti olen onneton. Olen aina ollut onneton.”

”Ystävä soittelee silloin tällöin, mutta en koskaan vastaa puhelimeen. Tänäänkin hän soitti, mutta en vastannut. En halua puhua, koska minulla on niin vaikeaa.”

”Haluan piilottaa oloni jopa lääkäreiltä. Pelottaa, että ne sanovat vaivani johtuvan yksinkertaisesti siitä, että olen laiska, persoonallisuudeltani viallinen ja tarkoituksella negatiivinen.”

Lainaukset dystymiaa käsittelevistä keskusteluketjuista: Reddit, Suomi24

lista dystymian oireista

Dystymian hoito

Pitkäkestoista masentuneisuutta hoidetaan pitkälti samoin keinoin kuin muutakin masennusta – masennuslääkkeillä ja psykoterapialla.

Koska kyseessä on masennuksen krooninen muoto, lyhyet hoitopyrähdykset eivät välttämättä tuo pysyvää muutosta. Usein tarvitaan yli puoli vuotta jatkuvaa lääkehoitoa ja pitkäkestoista psykoterapiaa. Turvallinen ja pitkäkestoinen hoitosuhde on dystymian hoidossa tärkeä.

Tiedon merkitystä ei sitäkään pidä aliarvioida. Mitä enemmän ihminen ymmärtää omaa sairauttaan ja sitä ylläpitäviä haitallisia ajatusmalleja ja toimitatapoja, sitä helpompi hänen on päästä jyvälle myös keinoista, joilla omaa oloa voi yrittää helpottaa.

Lähteet:
Harvard Health Publishing: Dysthymia
Isometsä, E. (2018). Krooninen masentuneisuus (dystymia). Teoksessa Lääkärin käsikirja. Duodecim.
Terveyskirjasto: Pitkäaikainen masentuneisuus (dystymia)

5 2 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit