Voiko pelkkä muisto kylmästä kiihdyttää aineenvaihduntaa? Dublinin Trinity Collegessa tehty tuore tutkimus osoittaa, että voi. Ainakin hiirillä.
Monitieteinen tutkijaryhmä havaitsi, että aivot tallentavat kylmäkokemuksia muistijälkinä ja voivat aktivoida aineenvaihduntaa näiden muistojen pohjalta – jopa ilman todellista kylmäaltistusta.
Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistu tutkimus tarjoaa täysin uuden näkökulman siihen, millä tavoin muistot ja muistaminen voivat vaikuttaa kehon fysiologisiin toimintoihin.
Kylmyyteen ehdollistuttiin pavlovilaiseen tapaan
Tutkijat altistivat hiiret neljän plusasteen lämpötilalle ja yhdistivät kylmäaltistukseen toistuvia visuaalisia vihjeitä.
Samaan tapaan kuin kuuluisat Pavlovin koirat oppivat yhdistämään kellon kilahduksen ruokaan, hiiret oppivat yhdistämään kylmässä näkemänsä visuaaliset vihjeet kylmään.
Kun hiiret myöhemmin näkivät samat vihjeet normaalissa huoneenlämmössä, niiden aineenvaihdunta kiihtyi aivan kuin ne olisivat valmistautuneet tulevaan kylmyyteen.
Tutkimuksen tulokset auttavat entistä paremmin ymmärtämään ruskean rasvakudoksen toimintaa.
Ilmiötä kutsutaan ennakoivaksi lämmöntuotannoksi (engl. predictive thermogenesis). Siinä keho alkaa tuottaa lämpöä pelkästään kylmän odotuksen tai aikaisemman kylmyyskokemuksen perusteella, ei ainoastaan reaktiona ympäristön tosiasialliseen lämpötilaan.
Hippokampuksen muistisolut ratkaisun ytimessä
Tutkijat tunnistivat, että nämä kylmämuistot tallentuvat hippokampuksen engrammisoluihin. Ne ovat hermosoluja, jotka ovat tärkeässä osassa muun muassa kontekstiin liittyvien muistojen muodostumisessa.
Optogeneettisin työkaluin tutkijat kykenivät aktivoimaan juuri nämä muistisolut, mikä sai aikaan saman aineenvaihdunnallisen vasteen kuin konkreettinen kylmyyden kokemus. Jos muistijälkiä estettiin, vastetta ei tullut.
Optogenetiikka on menetelmä, jolla voidaan valon avulla ohjata tarkasti soluviestintää.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kylmyyteen liittyvien muistojen ja aineenvaihdunnan välinen yhteys on osoitettu näin selkeästi eläinkokeissa.
Kohti uusia hoitomuotoja?
Tuloksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Ne auttavat entistä paremmin ymmärtämään ruskean rasvakudoksen toimintaa. Ruskea rasvakudos tuottaa lämpöä ja voi vaikuttaa muun muassa kehon painonsäätelyyn.
Tutkimus voi myös avata uusia ovia ylipainon, erilaisten syöpien ja muiden aineenvaihduntasairauksien hoitoon.
Lähteet: Trinity College Dublin, Turun yliopisto
Tutustu tutkimukseen Nature-lehdessä.
*) Kuvaan on lisätty tekoälyn luoma ihmishahmo.
Huomasitko jo nämä?
- Vuodenajat vaikuttavat aivojen toimintaan, tunteisiin ja sosiaaliseen elämään
- Oletko meteopaatti eli sääherkkä ihminen? Testaa!
- Kaamosmasennus vetää mielen matalaksi pimeään vuodenaikaan
- Järsi aivosi pirteiksi – pureskelu pitää valppaana sekä edesauttaa muistia ja oppimista
- Halauksen tiedettä: Miksi halaaminen tuntuu (useimmiten) niin mukavalta?
Tästä johdannaisena voisi ajatella, että pelkkä muisto tekee muissakin suhteissa meille ”kepposen”, eli reagoimme oirehtien myös tunnemuistoihin elämämme varhaisilta vaiheilta.