Kielteiset tunteet vaimenevat kesäisin, kun taas vuodenajoittain vaihteleva ahdistuneisuushäiriö on yleisimmillään talven pimeinä kuukausina. Tämän monelle henkilökohtaisesti tutun ilmiön vahvistaa nyt tuore suomalaistutkimus.
Aivojen opioidivälittäjäaineet säätelevät sekä mielialaa että sosiaalisuutta. Päivän pituus vaikuttaa aivojen opioidivälittäjäaineiden toimintaan, ja sitä kautta mielialaan.
Suomalainen tutkimusryhmä selvitti vuodenaikojen vaihtelun vaikutusta aivojen toimintaan. Turun PET-keskuksen tutkijat osoittivat, että vuodenajat vaikuttavat tunteisiin ja sosiaaliseen elämään.
Opioidireseptorien määrä riippui vuodenajasta
Tutkimuksessa vertailtiin päivän pituuden vaikutusta ihmisten ja rottien aivojen välittäjäaineiden toimintaan. Tutkimus osoitti, että vuorokauden valoisten tuntien määrä vaikuttaa aivojen opioiditoimintaa sääteleviin reseptoreihin.
Opioidireseptorien määrä riippui siitä, mihin vuodenaikaan kuvantamistutkimus oli tehty. Voimakkaimpia muutoksia havaittiin aivojen tunteita ja sosiaalisuutta säätelevillä alueilla.
”Tällainen vuodenajan mukaan vaihteleva opioiditoiminnan määrä voi olla tärkeä mielialan kausivaihtelua selittävä tekijä”, tutkijatohtori Lihua Sun Turun PET-keskuksesta sanoo.
Tutkimustulos tuskin yllättää kaamosmasennuksesta kärsiviä.

Päivänvalon määrä vaikutti myös rottiin
Tutkijat halusivat myös varmistaa, onko aivojen toiminnan muutosten aiheuttaja juuri valon määrä vai jokin muu tekijä.
Tämän selvittämiseksi tutkijat mittasivat rottien aivojen välittäjäainetoimintaa silloin, kun eläimiä pidettiin vakio-olosuhteissa ja ainoastaan päivän valoisan ajan kestoa muunneltiin.
Tulokset olivat samankaltaisia kuin ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa.
”Erityisesti päivänvalon määrä on kriittinen tekijä opioidivälittäjäaineiden kausivaihtelulle. Tulokset auttavat ymmärtämään mielialan vuodenaikavaihtelun taustalla olevia aivomekanismeja”, professori Lauri Nummenmaa PET-keskuksesta sanoo.
Tutkimus tehtiin positroniemissiotomografian (PET) avulla ja siihen osallistui 204 vapaaehtoista tutkittavaa.
Tutkittavien verenkiertoon annosteltiin pieni määrä radioaktiivista merkkiaineitta, joka sitoutuu aivojen opioidireseptoreihin. Merkkiaineiden hajoamista mitattiin PET-kameralla.
Tutkimus perustuu Turun yliopistollisen keskussairaalan ja PET-keskuksen suureen aivotietopankkiin, johon kootaan eri tyyppisiä aivokuvia laajoja analyyseja varten. Lisäksi opioidireseptorien toimintaa tutkittiin PET-kuvantamisen avulla rotilla.
Lähde: Turun yliopisto
Kuvat: AdobeStock ja Turun yliopisto