Esiintymisjännitys on yleistä – testaa, kuinka kovasti sinä jännität puhe-esitysten pitämistä

Päivitetty: 13.9.2021 | Julkaistu: |

Esiintymisjännitys tarkoittaa julkista esiintymistä kohtaan koettua jännittämistä ja siihen liittyviä ajatuksia, tunteita ja fyysisiä reaktioita. Testaa, kuinka paljon puhe-esityksen pitäminen jännittää sinua. 

Erilaisten puheiden ja esitelmien pitämiseen liittyvä esiintymisjännitys on tuttu vaiva monelle.

Esimerkiksi vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa yli puolet (53 %) tutkimukseen osallistuneista yliopisto-opiskelijoista kertoi poteneensa esiintymisjännitystä opintoihin liittyvää seminaariesitelmää pitäessään. 

Teoriassa esiintymisjännityksestä voisi tietysti päästä puhe-esitysten pitoa välttelemällä, mutta useimmille meistä se ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Moni joutuu (tai pääsee)  pitämään useita puheita niin koulu- ja opiskeluvuosien aikana kuin työelämässä. Innokkaimmat meistä tietysti puhuvat lisäksi ihan vapaaehtoisesti, milloin ikinä siihen tarjoutuu tilaisuus. 

Puhe-esitystilanteisiin liittyvän jännityksen mittaamiseen kehitettiin klassikkomittari jo puoli vuosisataa sitten, mutta edelleen viestintätieteen emeritusprofessori James McCroskeyn PRPSA-kyselyä pidetään erittäin sopivana käyttötarkoitukseensa eli mittaamaan yksilön kokemaa jännittämisen määrää puhe-esitystilanteissa.

Vaikka Evermindin testi on McCroskeyn työn innoittamama, sitä ei ole testattu tieteellisin menetelmin eikä niin olen todettu tieteellisesti päteväksi ja luotettavaksi. Se auttaa kuitenkin tutkimaan esiintymisjännityksen käsitettä ja tarjoaa arvion oman esiintymisjännityksesi voimakkuudesta. 

Evermindin testissä esiintymisjännitys on yksilön kokemus, joka näkyy 

  • kielteisenä tai pelokkaana  suhtautumisena puhe-esitysten pitämiseen yleensä, 
  • ahdistuksena, pelkona ja stressinä puhe-esityksen lähestyessä, 
  • ahdistavina tai muulla tavalla kielteisinä ajatuksina, tunteina ja fyysisinä tuntemuksina itse puhe-esityksen aikana sekä 
  • kielteisinä puhe-esitykseen liittyvinä tuntemuksina tilanteen jälkeen.

Testaa esiintymisjännityksesi voimakkuus

1. Pelkkä ajatus puhe-esitysten pitämisestä ahdistaa minua.
2. Välttelen viimeiseen asti puhe-esitysten pitämistä.
3. Puhe-esityksen pitäminen ei pelota minua.
4. Minua alkaa jännittää, kun ajattelen lähitulevaisuudessa pidettäväksi sovittua esitelmää tai puhetta.
5. Minun on vaikea saada unta puhe-esitystä edeltävänä yönä.
6. Puhe-esityksen valmisteleminen on minusta mukavaa.
7. Tunnen voimakasta ahdistuneisuutta juuri ennen puhe-esitystä.
8. Sydämeni lyö tavallista nopeammin puhe-esitystä aloittaessani.
9. Minua jännittää juuri ennen puhe-esitystä niin paljon, etten pysty kunnolla kiinnittämään huomiota siihen, mitä ympärilläni tapahtuu.
10. Oloni on rentoutunut puhe-esityksiä pitäessäni.
11. Olen puhe-esitystä pitäessäni niin hermostunut, että mielestäni karkaavat nekin asiat, jotka tunnen hyvin.
12. Minulla on fyysisiä oireita puhe-esityksen aikana (esim. ääni tärisee, kädet hikoavat).
13. En pysty ajattelemaan kirkkaasti puhe-esitystä pitäessäni.
14. Vaikka minua jännittäisi puhe-esitystä aloittaessani, oloni rauhoittuu pian alkuun päästyäni.
15. Kun pidän puhetta tai esitelmää, minua pelottaa niin paljon, että unohdan, mitä minun pitää sanoa.
16. Puhe-esityksen jälkeen minusta tuntuu yleensä siltä, että kokemus oli miellyttävä.
17. Puhe-esityksen jälkeen keskityn ruotimaan tekemiäni virheitä.
18. Oloni puhe-esitysten jälkeen on rento ja rauhallinen.

Lue myös:

LÄHTEET

Almonkari, M. (2007) Jännittäminen opiskelun puheviestintätilanteissa. Jyväskylän yliopisto. 

McCroskey, J. C. (1970) . Measures of communication-bound anxietySpeech Monographs, 37, 269-277.

Mörtberg, E., Jansson-Fröjmark, M., Pettersson, A., & Hennlid-Oredsson, T. (2018). Psychometric Properties of the Personal Report of Public Speaking Anxiety (PRPSA) in a Sample of University Students in Sweden. International Journal of Cognitive Therapy, 11(4), 421–433. https://doi.org/10.1007/s41811-018-0022-0

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit