Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta

Päivitetty: 8.11.2021 | Julkaistu: |

Hyväksynnän haku on tunnelukko, joka saa ihmisen janoamaan hyväksyntää itsensä ulkopuolelta.  

Mikä on hyväksynnän haun tunnelukko?

Hyväksynnän haun tunnelukosta kärsivän käsitykset omasta itsestä riippuvat ennen kaikkea toisilta saadusta imartelevasta palautteesta eivätkä niinkään omien arvojen tai tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. 

Itsearvostukseen ei riitä hyväksyvä ja myötätuntoinen suhtautuminen itseen vaan omanarvontunto on niin korkea tai matala kuin viimeisin kehu tai ylistys. 

Toisten kehujen ja hyväksynnän varassa elävä päätyy usein mukauttamaan toimintaansa ja jopa ulkoista olemustaan aina sen mukaan, mitä hän kuvittelee kulloisenkin seuralaisen haluavan. Hänestä tulee ympäristönsä mukana muuttuva kameleontti. 

Joskus hyväksyntää hakeva päätyy rehentelemään omalla sosiaalisella asemallaan, saavutuksillaan tai varallisuudellaan. Myös pakonomainen panostaminen ulkonäköön on tavallista. 

Koska hyväksyntää hakeva toimii näin oman autenttisuutensa kustannuksella, hän päätyy kerta toisensa jälkeen tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä vastoin omia mieltymyksiä.

Miten hyväksynnän haku näkyy jokapäiväisessä elämässä?

Tyypillisesti tunnelukoista kärsivä käyttää arjessaan erilaisia selviytymismekanismeja, jotka kaikki toimivat hetkellisinä laastareina, mutta ajan kanssa saattavat sitoa tunnelukkoon entistä tiukemmin. 

Selviytymismekanismit ovat kolmenlaisia. Hyväksynnän haun tunnelukostakin kärsivä voi joko 1) antautua tunnelukolleen, 2) vältellä tai 3) ylikompensoida sitä. 

Tunnelukolle antautuessaan hyväksyntää hakeva tekee kaikkensa, jotta hän tekisi vaikutuksen muihin ihmisiin. Hän ehkä rehentelee saavutuksillaan, nyökyttelee hyväksyvästi näkemyksille, joita hän ei oikeasti hyväksy tai kehuu ja mielistelee ylenpalttisesti heitä, joiden hyväksyntää hän on vailla. 

Jos hyväksyntää hakeva välttelee tunnelukkoaan, hän tekee sen yksinkertaisesti välttelemällä niitä ihmisiä, joiden hyväksyntä olisi hänelle tärkeää. 

Hyväksynnän haun tunnelukkoaan ylikompensoiva puolestaan käyttäytyy täysin päinvastoin ja yrittää toiminnallaan varmistaa, että toiset eivät varmasti ole hänen kanssaan samaa mieltä. 

Hän saattaa esimerkiksi sanoa jotain niin provokatiivista, että harvan on mahdollista olla samaa mieltä. ”Eläinvauvat ovat oksettavia”, hän ehkä töräyttää tai pukeutuu tavalla, joka poikkeaa mahdollisimman paljon niin sanotusta tavallisesta. 

Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä hyväksynnän haun tunnelukkoa kartoitetaan seuraavanlaisten väittämien avulla:

  • Minulle on tärkeää, että lähestulkoon kaikki tuntemani ihmiset pitävät minusta.
  • Muutun sen mukaan, kenen seurassa olen, jotta minusta pidettäisiin enemmän. 
  • Yritän kovasti kuulua joukkoon.
  • Itsetuntoni riippuu pitkälti siitä, mitä mieltä toiset ihmiset ovat minusta. 
  • Raha ja tärkeiden ihmisten tunteminen tekevät oloni arvokkaaksi. 
  • Käytän paljon aikaa ulkonäöstäni huolehtimiseen, jotta muut arvostaisivat minua.
  • Saavutukset merkitsevät minulle eniten silloin, kun muutkin ihmiset huomaavat ne.
  • Joukkoon sopiminen on minulle niin tärkeää, etten joskus tiedä, kuka olen. 
  • Minun on vaikea asettaa itselleni tavoitteita välittämättä siitä, miten muut suhtautuvat valintoihini.
  • Kun mietin tekemiäni valintoja, huomaan, että useimmat niistä on tehty toisten ihmisten hyväksynnän saamiseksi.
  • Vaikka en pitäisi jostain ihmisestä, haluan hänen silti pitävän minusta. 
  • Jos en saa paljon huomiota toisilta, tunnen oloni mitättömäksi.
  • Kun puhun kokouksessa tai kun minut esitellään toisille, odotan saavani osakseni tunnustusta ja ihailua.
  • Kehut ja kohteliaisuudet saavat minut tuntemaan itseni arvokkaaksi. 

Mistä jatkuva tarve hakea toisten hyväksyntää johtuu?

Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat usein lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavat kokemukset.

Hyväksynnän haun tunnelukon taustalta löytyy tavallisesti lapsuudenperheessä saatu ehdollinen hyväksyntä. 

Vanhemmat antavat eri tavoin ymmärtää, että lapsi on rakas ja hyvä vain silloin, kun hän käyttäytyy, pukeutuu, puhuu jne. vanhempien hyväksymällä tavalla. Näin vanhempien emotionaaliset tarpeet ja toiveet kiilaavat lapsen yksilöllisyyden ja tarpeiden edelle. 

Joskus vanhemmille on myös tärkeää, että ulospäin annettava kuva perheestä on tietynlainen. Siihen kuvaan on lapsen sitten sovittava tai muuten hänet torjutaan tai häntä kritisoidaan. 

Voiko hyväksynnän haun tunnelukosta päästä eroon?

Tunnelukot ovat ihmiselle selviytymiskeinoja, joihin hän on turvautunut koko elämänsä. Siksi kaikki tunnelukot – myös tarve hakea hyväksyntää muilta – istuvat tiukassa. Siitä huolimatta sen kanssa on mahdollista opetella elämään sovussa.

Omiin tunnelukkoihin kannattaa tutustua, sillä tieto on muutoksen alku. Evermindin tunnelukkotestin avulla saat selville, kuinka suurta osaa hyväksynnän haun tunnelukko näyttelee omassa elämässäsi.

Toiseksi ihan tavallinen elämä on mainio opas tunnelukkoihin ja niistä kumpuaviin toimintatapoihin. Opettele siis tarkkailemaan itseäsi ja käyttäytymistäsi erilaisissa tilanteissa. 

Kun vaikkapa seuraavan kerran tunnet tarvetta nyökytellä jonkun toisen mielipiteelle, vaikka ajattelet itse asiasta aivan toisin, yritä painaa jarrua. Alussa voit aivan hyvin edetä hitaasti: Ei tarvitse heti nousta takajaloille julistamaan omaa kantaa – voit vaikka olla kokeeksi reagoimatta mitenkään.

Kun päätät jotain, pysähdy pohtimaan, perustuuko päätöksesi sille, mitä itse oikeasti haluat vai pyritkö valinnallasi saamaan toisten hyväksyntää ja ihailua osaksesi. 

Tämä on tietenkin todella vaikeaa, joten taas saa aloittaa pienestä. Jos olet vaikutuksen tekemiseksi tilaamaisillasi uusinta ja muodikkainta erikoiskahvia, vaikka oikeasti pidät eniten ihan tavallisesta suodatinkahvista, tilaa sitä ihan tavallista suodatinkahvia. 

Tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. 

Hyväksynnän haku tunnelukko

MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja

LÄHTEET

Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press. 

Young Schema Questionnaire

Mielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito

schematherapy.com

Artikkelin kuva: Cherrydeck / Unsplash

Muut tunnelukot:

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit