Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”

Viimeksi päivitetty: |

Suojattomuuden tunnelukko saa ihmisen näkemään vaaroja kaikkialla ja pelkäämään sekä itsensä että läheistensä puolesta.

Mikä on suojattomuuden tunnelukko?

Suojattomuuden tunnelukko on haitallinen ajattelutapa, joka saa ihmisen pelkäämään, että joko hänelle itselleen tai hänen läheisilleen tapahtuu jotain pahaa: 

Ehkä joku sairastuu vakavasti, tulee ryöstetyksi, joutuu keskelle luonnomullistusta, menettää omaisuutensa jne. 

Pelko kohdistuu näin joko johonkin ulkopuolelta tulevaan uhkaan (kuten maanjäristys, suuronnettomuus tai muu katastrofi) tai fyysisen tai psyykkisen terveyden menettämiseen (esim. syöpä, sokeutuminen, muistisairaus, ”hulluksi tuleminen” jne.).

Miten suojattomuuden tunnelukko näkyy arjessa?

Tunnelukoista kärsivä käyttää jokapäiväisessä elämässään erilaisia selviytymismekanismeja, jotka helpottavat oloa hetkeksi, mutta sitovat ajan myötä tunnelukkoon entistä tiukemmin. 

Selviytymismekanismit ovat kolmenlaisia. Suojattomuuden tunnelukostakin kärsivä voi joko 1) antautua tunnelukolleen, 2) vältellä tai 3) ylikompensoida sitä. 

Kun suojattomuuden tunnelukosta kärsivä antautuu tunnelukolleen, hän käyttäytyy juuri niin kuin hänen voi olettaa käyttäytyvän. Hän on pakkomielteisen kiinnostunut katastrofiuutisista ja -ohjelmista ja odottaa jonkinlaisen onnettomuuden osuvan omalle ja läheisensä kohdalle minä hetkenä tahansa. Oman terveyden intensiivinen ja huolestunut tarkkailu voi sekin olla jokapäiväistä arkea suojattomalle. 

Suojattomuuden tunnelukkoaan välttelevä puolestaan kirjaimellisesti välttelee kaikkia sellaisia paikkoja ja tilanteita, jotka eivät hänen mielestään ole täysin turvallisia. Samaan tapaan hän saattaa vältellä kaikkea, mitä pitää uhkana terveydelleen – epäterveellisiä ruokia, nautintoaineita, satunnaisia seksisuhteita yms. 

Suojattomuuden tunnelukon ylikompensoiminen taas tarkoittaa sitä, että ihminen heittäytyy elämään kuin huomista ei edes olisi. Vaarallisten tilanteiden välttelyn sijaan hän menee suoraan niitä päin – osallistuu riippuliitokurssille ja maailman tulisimman chilin syöntikilpailuun tai  hyppää vaaralliseksi ja vastuuttomaksi tiedetyn kuljettajan kyytiin. Miksi varoa, koska katastrofi on joka tapauksessa vain ajan kysymys?

Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä suojattomuutta kartoitetaan seuraavanlaisten väittämien avulla:

  • En pääse irti tunteesta, että jotain pahaa on tapahtumaisillaan.
  • Minusta tuntuu, että jonkinlainen katastrofi (luonnonmullistus, rikos, konkurssi, sairaus) voi iskeä millä hetkellä hyvänsä.
  • Minua pelottaa, että päädyn kadulle tai kulkuriksi.
  • Minua huolettaa jonkinlaisen hyökkäyksen kohteeksi joutuminen.
  • Teen kaikkeni, jotta en sairastuisi tai loukkaantuisi.
  • Pelkään sairastuvani vakavasti, vaikka lääkäri ei ole löytänyt minusta mitään siihen viittaavaa.
  • Olen pelokas ihminen.
  • Minua huolettaa kaikki maailmassa tapahtuva paha: rikollisuus, saasteet jne.
  • Minusta tuntuu usein, että saatan olla tulossa hulluksi.
  • Minusta tuntuu usein siltä, että olen saamaisillani ahdistuskohtauksen.
  • Olen usein huolissani sydänkohtauksesta tai syöpään sairastumisesta, vaikka huolilleni ei ole lääkärin toteamaa perustetta. 
  • Minusta tuntuu, että maailma on vaarallinen paikka. 

Mistä suojattomuuden tunnelukko johtuu?

Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat tavallisesti lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavatkin kokemukset.

Suojattomuuden tunnelukko kehittyy tyypillisesti perheissä, joissa lapsen kykyyn pärjätä (ikätasonsa mukaisesti) ei ole uskottu tai perheissä, joissa vanhemmat ovat olleet stressaantuneita tai suhtautuneet itsekin pelokkaasti elämään. 

Lasta ei ole kannustettu yrittämään ja erehtymään ja yrittämään uudelleen. Huolestuneet vanhemmat ovat ylisuojelleet lasta ja päätyneet näin murentamaan lapsen omaakin uskoa itseensä.

Voiko suojattomuuden tunnelukosta päästä eroon?

Tunnelukot ovat ihmiselle tuttuja selviytymiskeinoja, joihin hän on turvautunut koko elämänsä. Siksi kaikki tunnelukot – myös suojattomuus – ovat sitkeässä. Onneksi kuitenkin tunnelukkojen kanssa voi opetella pärjäämään.  

Harjoittelu kannattaa aloittaa omiin tunnelukkoihinsa tutustumalla, sillä ilman tietoa ei voi muuttua. Evermindin tunnelukkotestin avulla saat selville, kuinka suurta osaa suojattomuuden tunnelukko näyttelee omassa elämässäsi.

Toiseksi anna arjen opettaa. Kun olet esimerkiksi taas aikeissa perääntyä mielestäsi riskialttiista tilanteesta, yritä toimia toisin – edes vähän. Jos vaikkapa ajattelit jälleen kerran välttää uhkaavan hissionnettomuuden kävelemällä 17. kerrokseen, yritä kuitenkin astua siihen hissiin. Jos et ensimmäisellä kerralla uskalla matkustaa yhtään kerrosväliä, ei haittaa. Ehkäpä seuraavalla kerralla viiletät jo ainakin ensimmäseen kerrokseen.

Pakonomaisista katastrofiajatuksista voi saada hetken helpotuksen myös harhauttamalla itseään. Minkä asioiden tekemisestä pidät? Jos tykkäät pelata räiskintäpeliä, haahuilla kaupungin katuja, heittää tikkaa tms., tee juuri sitä. Kun keskityt johonkin itsellesi mieluisaan asiaan, huolien täyttämille ajatuksille jää vähemmän tilaa. 

Tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. 

MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja

Suojattomuuden tunnelukko
LÄHTEET

Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press. 

Young Schema Questionnaire

schematherapy.com

Artikkelin kuva: Kaylah Matthews/ Unsplash

Muut tunnelukot:

Tutustu myös:

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt.

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit