Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta

|

Vaativuuden tunnelukko piirtää yhtäläisyysmerkit ihmisen ja hänen suorituksensa välille. ”Olen vain niin arvokas kuin viimeisin täydellinen suoritukseni”, on vaativan tyypillinen ajatus. 

Mikä on vaativuuden tunnelukko?

Vaativuuden tunnelukko on ihmisen syvälle juurtunut käsitys siitä, että hän on vain niin hyvä kuin hänen suorituksensa. 

Se saa ihmisen ajattelemaan, että hän on ”tarpeeksi” vasta, kun hän täyttää itselleen asettamansa kohtuuttomat odotukset. 

Vaativuuden tunnelukosta kärsivä mittaa käyttäytymistään ja suoriutumistaan erittäin korkealle asettamiensa, sisäistettyjen standardien mukaan. Sisäiseltä – ja olettamaltaan toisten häneen kohdistamalta – kritiikiltä välttyäkseen hän pyrkii pakonomaisesti täydelliseen ja parhaaseen suoritukseen. 

Tähän tavoitteeseen vaativuudesta kärsivä ei koskaan yllä, sillä täytettyjä odotuksia seuraavat aina vain uudet vaatimukset. 

Jos vaativa ei yllä tavoitteisiinsa, hän kuvittelee muiden arvostavan häntä vähemmän ja suhtautuvan häneen kriittisesti. Tämä aiheuttaa häpeän tunteita, joita vaativuuden tunnelukosta kärsivä yrittää huippusuorituksillaan välttää hinnalla millä hyvänsä. 

Sama ehdoton vaatimustaso koskee myös muita. Jos muut eivät suoriudu vaativan odottamalla tavalla, hän ei epäröi suunnata kritiikkiään myös heihin. 

Mistä vaativuuden tunnelukko johtuu?

Ihminen haluaa tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin hän on. Jos hän kokee tulevansa hyväksytyksi vain suoritustensa perusteella, silloin emotionaalinen perustarve hyväksytyksi tulemisesta jää tyydyttymättä – ja ainekset vaativuuden tunnelukon kehittymiselle ovat kasassa. 

Tunnelukon taustalta löytyy siis monesti kasvuympäristö, jossa lasta on arvostettu ja arvotettu ensijaisesti sen mukaan, miten hyvin hän suoriutuu milloin mistäkin: 

Yhdeksikkö todistuksessa tulkitaan epäonnistumiseksi, koska kymppikin on olemassa. Yksi läpi päästetty maali jalkapalloturnauksessa jättää varjoonsa viisi torjuttua. Siivottu huone voisi olla aina vielä siistimpi. 

Kiitosta ja hyväksyntää tuovat menestyminen ja nappisuoritukset – kerrankin vanhemmilla on hyvä mieli. 

Rentoutumiselle, hassuttelulle ja kiirettömälle yhdessäololle ei  monen vaativuudesta kärsivän lapsuudenperheessä annettu arvoa eikä aikaa. 

Miten vaativuus näkyy elämässä?

Jos itselle asetetut kovat tavoitteet eivät täyty, vaativuuden tunnelukosta kärsivä soimaa itseään armotta omasta vajavuudestaan, riittämättömyydestään ja huonoudestaan. Näin käy usein, sillä omien laatuvaatimustensa mukaiseen täydelliseen suoriukseen vaativa yltää ani harvoin. 

Koska huipulle on kuitenkin aina vain pyrittävä, vaativa ei juuri kykene olemaan tekemättä mitään. Jokaisen tehtävän voi aina tehdä paremmin, jokaisesta suorituksesta löytyy parantamisen varaa, hiottavia yksityiskohtia riittää loputtomiin. Luppoaikaa ei juuri ole, laiskottelu tuntuu paheista suurimmalta eikä rentoutumisesta yleensä tule mitään. 

Vaativuuden tunnelukko näkyy monesti myös jäykkänä oman arvomaailman mukaisten sääntöjen noudattamisena, olipa viitekehyksenä sitten uskonto, kulttuuri, vanhemmuus tai vaikkapa poliittinen suuntautuminen. On toimittava, kuten on eettisesti ja moraalisesti oikein – poikkeuksia ei sallita. 

Vaativan ihmisen seurassa voi olla vaikea viettää aikaa, koska hän on monesti stressaantunut, ärsyyntynyt ja kiukkuinen. 

Ihmissuhteita rokottaa myös jatkuva kiire ja työholismi. Koska vaativa on usein kovin kireä, alkoholi voi olla hänelle ainoa keino rentoutua joskus edes vähän. Sekään ei tee vaativan ihmissuhteista yhtään helpompia. 

Vaativa tuntee tuon tuosta myös häpeää: Kun kohtuuttomat tavoitteet jäävät kerta toisensa jälkeen saavuttamatta, vaativa ajattelee olevansa monin tavoin huono ja epäkelpo. 

Skeematerapian perustajan, psykoterapeutti Jeffrey E. Youngin tunnelukkotestissä vaativuuden tunnelukon eli skeeman voimakkuutta selvitetään muun muassa seuraavanlaisten väitteiden avulla:

  • Minun on oltava paras melkein kaikessa, mitä teen; en voi hyväksyä toiseksi parasta.
  • Pyrin pitämään lähes kaiken täydellisessä järjestyksessä.
  • Minun täytyy näyttää niin hyvältä kuin mahdollista melkein aina. 
  • Tähtään aina parhaaseen suoritukseen; ”tarpeeksi hyvä” ei riitä.
  • Haluan saavuttaa niin paljon, etten oikeastaan ehdi rentoutua.
  • Lähestulkoon mikään, mitä teen, ei ole tarpeeksi hyvää; aina on varaa parantaa.
  • Minun on täytettävä kaikki velvollisuuteni. 
  • Uhraan usein mielihyvän ja onnellisuuden, jotta saavuttaisin itselleni asettamani vaatimustason. 
  • Kun teen virheen, ankara kritiikki on aivan perusteltua. 
  • En päästä itseäni helpolla enkä selittele tekemiäni virheitä tekosyillä. 
  • Olen erittäin kilpailunhaluinen ihminen. 

Jokapäiväistä rimpuilua vaativuuden tunnelukossa

Vaativuuden (tai muun) tunnelukon kahlitsema elää elämäänsä turvautumalla erilaisiin selviytymiskeinoihin. Niistä yleisimpiä ovat antautuminen, välttely ja ylikompensointi.

Vaativuuden tunnelukolle antautuva käyttää valtavasti aikaa suoriutuakseen kaikesta mahdollisimman täydellisesti – ja oikeastaan ollakseen täydellinen kaikin puolin. 

Välttelyä selviytymiskeinonaan käyttävä puolestaan välttelee tilanteita, joissa hän ajattelee suoritustensa tulevan arvioiduiksi. Hän saattaa myös prokrastinoida eli vitkastella tehtävän aloittamisessa, koska ajatus toimeen tarttumisesta ja sitä seuraavasta suorituksen arvioinnista ahdistaa häntä niin paljon. 

Vaativuuttaan ylikompensoiva heittäytyy huolettomaksi ja suoriutuu tehtävästä korostetun löperösti. Jos kaikki näkevät, ettei hän edes yrittänyt kunnolla, kritiikki osuu silloin enemmän tekemisen tapaan kuin ihmiseen itseensä. 

Voiko vaativuudesta päästä eroon?

Vaativuus on muiden tunnelukkojen tapaan sitkeä seuralainen. Tunnelukot ovat haitallisia, mutta ainakin ne edustavat ihmiselle jotain, joka on tuttua ja pysyvää. 

Vaativuuden tunnelukosta ei liene mahdollista päästä eroon kokonaan ja lopullisesti. Sopuisan yhteiselon tielle voi kuitenkin päästä tulemalla tietoiseksi tunnelukoistaan. 

Esimerkiksi Evermindin tunnelukkotestin avulla voit selvittää, kuinka hallitsevaa osaa vaativuuden tunnelukko näyttelee elämässäsi.

Oma jokapäiväinen elämäsi on paras opettajasi tunnelukkojen kesyttämisen tiellä.  Ala tarkkailla omia reagointi- ja toimintatapojasi

Kun esimerkiksi seuraavan kerran aamukolmelta tulostat seitsemättä versiota raportista, esseestä tai koulutehtävästä bongataksesi siitä viimeisetkin pilkkuvirheet, kysy itseltäsi, miksi (taas) teet niin. Voisiko olemassa oleva versio olla jo riittävän hyvä? Putoaako taivas, jos työ on pilkun tai kaksi vinksallaan?

Omaa sisäistä puhettaan kannattaa myös opetella kuuntelemaan. Kun narautat itsesi haukkumasta omaa suoritustasi sen yhden ainoan pilkun takia, mieti olisitko yhtä ankara ja vaativa, jos kyseessä olisi vaikkapa parhaansa yrittänyt lapsi? 

Huomaa epätäydellinen ympärilläsi. Kun alat tarkastella maailmaa tietoisena vaativuuden tunnelukostasi, huomaat, että harva asia tai ihminen on täydellinen – kaikkea muuta! 

Voisiko itse asiassa olla peräti niin, että juuri epätäydellisyys tekee inhimilliseksi ja kauniiksi ja auttaa luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten välille?

LÄHTEET

schematherapy.com

Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press. 

Young Schema Questionnaire

Artikkelin kuva: FlitsArt / Pixabay

Vaativuuden tunnelukko

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit