Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”

Päivitetty: 9.9.2021 | Julkaistu: |

Vajavuuden tunnelukko tarkoittaa käsitystä omasta viallisuudesta ja huonoudesta. Häpeä on tästä tunnelukosta kärsivälle tuttu seuralainen. 

MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.” (psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja)

Mikä on vajavuuden tunnelukko?

Vajavuuden tunnelukko (eng. defectiveness/shame) saa ihmisen tuntemaan, että hän on vähempiarvoinen ja jollain tavalla huonompi kuin muut. Hän on vakuuttunut siitä, että läheisetkin ihmiset lakkaisivat rakastamasta häntä, jos hänen ”todellinen” minänsä paljastuisi heille. 

Häpeä on vajavuuden tunnelukosta kärsivälle tuttu tunne. ”En riitä”, hän ajattelee usein ja häpeää jo ennakkoon ajatusta siitä, että hänen puutteiksi ja virheiksi kokemansa ominaisuudet paljastuisivat muille ihmisille. 

Koetut puutteet voivat liittyä toisaalta ulospäin näkyviin ominaisuuksiin, kuten ”epämiellyttävään” ulkonäköön tai kömpelyyteen sosiaalisissa tilanteissa. 

Toisaalta ne voivat olla tunnelukosta kärsivän yksityisiä käsityksiä huonoista puolistaan. ”Oikeasti olen todella lapsellinen” tai ”suutun aivan liian herkästi” tai ”musiikkimakuni on tökerö”, ovat esimerkkejä vajavuuden tunnelukosta kärsivän salaisista heikkouksista, jotka hänen täytyy yrittää pitää piilossa keinolla millä hyvänsä. 

Ei ole tavatonta, että vajavuuden tunnelukon rinnalla kulkee vaativuuden tunnelukko. Omaa vajavuuttaan häpeilevä ajattelee, että jos hän vain suoriutuu moitteettomasti ja on tarpeeksi täydellinen, hänen ei enää tarvitse hävetä ja piilotella itseään.

Myös uhrautumisen tunnelukko voi aktivoitua vajavuuden tunnelukon pohjalta: ”Jos vain täytän kaikki läheiseni tarpeet ja laiminlyön omani, hän ehkä oppii hyväksymään minut vioistani huolimatta.”  

Miten vajavuuden tunnelukko näkyy käytännön elämässä?

Käytännössä vajavuuden tunnelukko näkyy muun muassa yliherkkyytenä kritiikille. Palautteen vastaanottaminen voi olla hyvin vaikeaa. 

Hyvässäkin hengessä annettu palaute saattaa tulla tulkituksi henkilökohtaiseksi mollaamiseksi ja minimoimiseksi. Jos työkaveri vaikkapa vinkkaa tehokkaammasta tavasta tehdä jokin työtehtävä, vajavuuden tunnelukosta kärsivä ei tulkitse sitä avuliaisuudeksi. Hänelle se on merkki omasta huonommuudesta: ”Tätäkään tehtävää en osaa yhtä hyvin kuin muut.”

Vajavuuden tunnelukossa kamppaileva uskoo herkästi, että hänet torjutaan ja häntä syytetään milloin mistäkin, vaikka todellisuudessa niin ei tapahtuisikaan. 

Hän kokee suurta epävarmuutta porukassa ollessaan ja kuvittelee tuon tuosta, että häviää vertailussa toisille – myös silloin, kun mitään vertailua hänen ja muiden välillä ei oikeasti ole tehty. Jos vaikkapa yksi porukasta kehuu toisen hiustyyliä, sivusta keskustelua seuraava vajavuuden tunnelukosta kärsivä ihminen kokee sen tarkoittavan, että hänen oma hiustyylinsä on toivottoman surkea. 

Vajavuuden tunnelukosta kärsivä usein myös päätyy välttelemään sosiaalisia tilanteita. Jos ei ole toisten kanssa tekemisissä, silloin nämä eivät voi kritisoida tai loukata.

Lapsuuden kokemuksiaan vajavuuden tunnelukosta kärsivä voi päätyä toistamaan hakeutumalla toistuvasti kriittisten ja torjuvien ihmisten seuraan. 

Toisinaan tästä tunnelukosta kärsivä käyttää selviytymismekanisminaan ylikompensoimista: 

Hän turvautuu ylimielisyyteen ja asettaa itsensä muiden yläpuolelle välttääkseen paljastamasta, millainen hän ”todella” on. Pitkällä tähtäimellä ylikompensointi kuitenkin vain vahingoittaa lisää, sillä harva jaksaa kovin pitkään itseään korostavan ja toisiin alentuvasti suhtautuvan seuraa.  

Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä vajavuuden tunnelukkoa kartoitetaan seuraavanlaisten väitteiden avulla:

  • Kukaan, jota ihailen, ei voisi rakastaa minua, jos hän tietäisi vikani.
  • Kukaan, jota ihailen, ei voisi pysytellä luonani, jos hän tuntisi todellisen minäni. 
  • Olen ytimiäni myöten virheellinen ja viallinen.
  • Vaikka yrittäisin kaikkeni, kukaan tärkeä ihminen ei tule koskaan kunnioittamaan minua tai pitämään minua vaivan arvoisena. 
  • En ansaitse toisten ihmisten rakkautta, huomiota ja kunnioitusta. 
  • En ole rakastettava. 
  • Olen perustavalla tavalla niin vääränlainen, etten voi paljastaa todellista minääni muille. 
  • Jos joku saisi selville puutteeni, en voisi enää kohdata häntä silmästä silmään. 
  • Jos joku pitää minusta, tunnen itseni teeskentelijäksi. 
  • Tunnen vetoa ihmisiin, jotka kritisoivat ja hyljeksivät minua. 
  • Minulla on salaisuuksia, joita en halua paljastaa edes läheisimmille ihmisille.
  • On omaa syytäni, että vanhempani eivät pystyneet rakastamaan minua tarpeeksi. 
  • En anna ihmisten nähdä todellista minääni. 
  • Yksi suurimmista peloistani on, että puutteeni ja heikkouteni paljastuvat. 
  • En ymmärrä, kuinka kukaan voisi rakastaa minua. 

Mistä vajavuuden tunnelukko johtuu?

Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet.

Vajavuuden tunnelukon taustalta löytyy usein hylkäämistä, hyväksikäyttöä ja muunlaista kaltoinkohtelua. Aikuisuudessa tunnelukko aktivoituu tilanteissa, jotka muistuttavat lapsuuden vaikeita kokemuksia. 

Kuten tunnelukot yleensä, myös vajavuuden tunnelukon voimakkuus riippuu lapsuuden kokemusten yleisyydestä ja voimakkuudesta. 

Jos lasta on esimerkiksi kritisoitu ankarasti, usein ja jo ihan pienestä pitäen, silloin melkein mikä tahansa tilanne tai kuka tahansa ihminen voi saada vajavuuden tunnelukon aktivoitumaan aikuisiän kohtaamisissa. 

Voiko vajavuuden tunnelukosta päästä eroon?

Vaikka tunnelukot ovat kiistatta haitallisia ja aiheuttavat kärsimystä, ihmiselle ne silti edustavat jotain tuttua ja pysyvää. Kuten Young kirjoittaa Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan: ”Se tuntuu oikealta.” Siksi tunnelukoista on erittäin vaikea päästä eroon. 

Vajavuudenkaan tunnelukko ei ehkä koskaan katoa täysin, mutta on keinoja, joiden avulla sen otteesta voi päästä ainakin osittain.

Ensinnäkin on hyvä tutustua omiin tunnelukkoihinsa. Esimerkiksi Evermindin tunnelukkotestin avulla voit selvittää, kuinka hallitsevaa osaa vajavuuden tunnelukko näyttelee omassa elämässäsi.

Jokapäiväinen elämä on erinomainen opas tunnelukkojen murtamisen tiellä. Opettele siis tarkkailemaan omia reaktioitasi erilaisissa arjen tilanteissa. 

Kun seuraavan kerran joku vinkkaa sinulle kätevämmästä tavasta tehdä jokin asia, otatko itseesi vai pystytkö uskomaan, että toinen ei pidä sinua kelvottomana vaan haluaa auttaa tässä käsillä olevassa konkreettisessa asiassa?

Jos saat joskus kuulla juhlista, joihin sinua ei ollut kutsuttu, voisiko syynä sittenkin olla jokin sinusta riippumaton syy – eikä mikään sinun piirteesi tai ominaisuutesi?

Kyseenalaista sisäinen puheesi. Jos olet pitkään elänyt siinä uskossa, että sinusta ei ole mihinkään etkä kelpaa ”kamaluutesi” vuoksi kenellekään, ei ole helppoa yrittää uskoa toisin. 

Mieti kuitenkin: Kuinka montaa ihmistä itse pidät läpeensä huonona ja kelpaamattomana? Tuskin ketään. Miksi siis kuvittelet, että sinuakaan pidettäisiin?

Kaikkia tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. Erityisesti terapiatyön ammattilaisille tarkoitetussa Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan Young kuitenkin muistuttaa vajavuuden tunnelukon käsittelemiseen liittyvästä haasteesta: 

Koska vajavuuden tunnelukkoaan kipuileva kokee syvällisesti olevansa viallinen ja kelpaamaton, myönteisen hoitosuhteen luominen terapeuttiin voi olla vaikeaa – ja ylipäätään paljastaa ”rumaa totuutta” itsestään.

Vajavuuden tunnelukko
LÄHTEET

Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press. 

Young Schema Questionnaire

Mielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito

schematherapy.com

Artikkelin kuva: Jakob Owens / Unsplash

Muita tunnelukkoja:

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit