Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään

Päivitetty: 16.9.2021 | Julkaistu: |

Tunnevaje on tunnelukko, johon liittyy oletus siitä, että jää vaille toisten osoittamaa huomiota, hoivaa, suojaa ja myötätuntoa.

MIKÄ ON TUNNELUKKO?  ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.” (psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja)

Mitä on tunnevaje? 

Tunnevajeen tunnelukosta (engl. emotional deprivation) kärsivä kokee, että hänellä ei ole ketään, jolle uskoutua tai joka huomaisi eikä ketään, joka ohjaisi ja neuvoisi. Hänestä tuntuu, ettei hän ole erityinen ja tärkein kenellekään. 

Tunnevaje saa ihmisen vakuuttuneeksi, että hänen toiveensa tunneyhteydestä toisen ihmisen kanssa ei toteudu.

Tunnevajetta ilmenee kolmella ulottuvuudella. Skeematerapian perustaja ja tunnelukkotyön pioneeri Jeffrey E. Young kertoo Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan, että se voi olla: 

  1. hoivan kokemuksesta paitsi jäämistä (”Kukaan ei pidä minusta huolta.”), 
  2. myötätunnon osoituksista paitsi jäämistä (”Kukaan ei kuuntele tai oikeasti ymmärrä minua.”) ja 
  3. suojelun kokemuksesta paitsi jäämistä (”Kukaan ei neuvo tai opasta.”). 

Miten tunnevaje näkyy käytännön elämässä?

Käytännössä tunnevaje voi näkyä aikuiselämässä hämmästyttävän erilaisin tavoin. 

Tunnevajeesta kärsivä voi päätyä toistamaan lapsuutensa kokemuksia hakeutumalla ihmissuhteisiin, joissa hänen tunteitaan ja tarpeitaan ei taaskaan oteta huomioon. 

Vaikka tällainen ihmissuhde vahingoittaa ja vahvistaa tunnevajetta, lapsuuden kokemusten vuoksi se voi tuntua tutulta ja turvalliseltakin. Selviytymismekanismina toisin sanoen on tunnevajeelle antautuminen.

Toisaalta lapsuuden kokemukset voivat näkyä vaativuutena muita kohtaan: ”Koska en saanut lapsena osakseni sitä lämpöä ja huomiota, joka olisi minulle kuulunut, minulla on oikeus vaatia sitä nyt läheisiltäni.” Tällöin selviytymismekanismina on tunnelukon ylikompensointi.

On myös mahdollista, että tunnevajeesta kärsivä ei edes yritä hakeutua läheisiin ihmissuhteisiin – silloin hän käyttää selviytymismekanisminaan välttelyä. 

Mahdollista on sekin, että esimerkiksi tunnekylmässä kodissa kasvanut saattaa aikuisiällä kompensoida vanhempiensa kylmyyttä olemalla itse korostetun lämmin ja huolehtivainen lapsiaan ja muita läheisiään kohtaan.

Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä tunnevajetta kartoitetaan seuraavanlaisten väittämien avulla:

  • Elämässäni ei ole ollut ihmisiä, jotka olisivat vastanneet emotionaalisiin tarpeisiini.
  • En ole saanut osakseni riittävästi rakkautta ja huomiota.
  • Elämässäni ei juuri koskaan ole ollut ketään, joka neuvoisi ja tukisi.
  • Minulla ei ole juuri koskaan ollut läheistä, joka olisi pitänyt minusta huolta, antanut itsestään tai välittänyt syvästi siitä, mitä minulle tapahtuu.
  • Elämässäni ei juuri koskaan ole ollut ihmistä, joka olisi halunnut tutustua minuun kunnolla ja viettää kanssani paljon aikaa. 
  • En yleensä ottaen ole saanut toisilta ihmisiltä lämpöä, läheisyyttä tai muita kiintymyksen osoituksia. 
  • Minusta ei juuri koskaan ole tuntunut siltä, että olisin tärkeä jollekulle toiselle. 
  • Elämässäni ei melkein koskaan ole ollut ketään, joka kuuntelisi, ymmärtäisi tai näkisi todelliset tarpeeni ja tunteeni. 
  • Olen saanut vahvan ihmisen viisaita neuvoja vain ani harvoin tilanteissa, joissa en ole itse tiennyt, mitä tehdä. 

Mistä tunnevaje johtuu?

Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavat kokemukset.

Tunnevajeen tunnelukkoa voivat selittää muun muassa lapsuudenaikaiset hylkäämisen, heitteillejätön ja yleisen huomiotta jättämisen kokemukset. 

Tunnevaje voi syntyä myös esimerkiksi perheessä, jossa vanhemmat kyllä pitävät huolta perustarpeiden täyttämisestä, mutta eivät osoita lämpöä, tarjoa läheisyyttä tai opettele oikeasti tuntemaan lastaan. 

Näin lapsi kasvaa tuntien, että kukaan ei oikeastaan edes näe häntä tai kiinnostu hänestä ja hänen tarpeistaan. 

Hellittääkö tunnelukko koskaan?

Tunnelukko on ihmiselle haitallinen, mutta tiettyyn pisteeseen asti se toimii tuttuna selviytymiskeinona. Myös tunnevaje edustaa ihmiselle jotain pysyvää ja siksi siitä – muiden tunnelukkojen tapaan – on vaikea päästä täysin eroon.

”Se [tunnelukko] tuntuu oikealta”, kirjoittaa myös Young Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan.

Tunnevaje ei ehkä koskaan katoa täydellisesti, mutta on keinoja, joiden avulla sen kanssa voi opetella elämään sovussa. 

Ensinnäkin omiin tunnelukkoihinsa kannattaa tutustua. Vasta sitten niiden vaikutuksesta omassa jokapäiväisessä elämässä voi tulla tietoiseksi.

Evermindin tunnelukkotestin avulla voit selvittää, kuinka hallitsevaa rooli tunnevajeella on elämässäsi.

Kun olet selvittänyt, mitkä ovat omat hallitsevat tunnelukkosi, alat vähitellen huomata, kuinka ne vaikuttavat arjessasi. 

Jokapäiväinen elämä onkin mitä parhain opas tunnelukkojen avaamisen tiellä. Opettele siis tarkkailemaan toimintaasi erilaisissa tilanteissa. 

Tunnevaje voi näkyä elämässä monin eri tavoin. Siksi on tärkeää opetella huomaamaan, miten tunnevaje on saanut sinut elämään omaa elämääsi. Vasta sitten omia toimintatapoja on mahdollista alkaa tarkastella kriittisesti – ja opetella toimimaan toisin.

Saatat esimerkiksi huomata, että olet selviytynyt tunnevajeen kanssa läheisiä ihmissuhteita välttelemällä. Silloin kannattaa miettiä keinoja, joilla välttelyn kierteestä voisi yrittää pyristellä irti. Mitä jos vastaisinkin myöntävästi, kun uusi tuttavuus seuraavan kerran pyytää kahville tai kävelylle?

Tai sitten huomaat päätyneesi pari- tai ystävyyssuhteeseen, jossa toinen koko ajan vaatii aikaasi ja huomiota, mutta oma tarvitsevuutesi herättää vastapuolessa vain ärtymystä. Miten tehdä tämän ihmissuhteen dynamiikka näkyväksi? Otanko asian puheeksi? Kävisimmekö juttelemassa ammattiauttajan luona?

Kaikkia tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. Erityisesti terapiatyön ammattilaisille tarkoitetussa Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan Young kuitenkin muistuttaa tunnevajeen tunnelukkoon liittyvästä haasteesta: 

Koska tunnevajeesta kärsivän on vaikea luoda avointa ja mutkatonta suhdetta toiseen ihmiseen, siksi myös terapiasuhteen pohjustamiseen ja luomiseen tarvitaan reilusti aikaa. 

LÄHTEET

Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press. 

Young Schema Questionnaire

Mielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito

schematherapy.com

Artikkelin kuva: Alex Ivashenko / Unsplash

Tunnevaje

Muita tunnelukkoja:

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit