Positiivinen psykologia opastaa kohti tyydyttävää ja merkityksellistä elämää

Päivitetty: 13.12.2021 | Julkaistu: |

Positiivinen psykologia on suuntaus, joka nojaa tutkittuun tietoon ihmisten ja yhteisöjen vahvuuksista ja voimavaroista. Se tähtää hyvään, mutta on saanut osakseen myös aiheellista kritiikkiä.

Mitä tulee mieleesi sanoista positiivinen psykologia? Jos olet kaltaiseni melankolisuuteen ja pessimismiin taipuvainen pohjoissuomalainen, yrität todennäköisesti vältellä ajattelemasta koko aihetta. 

Positiivinen psykologia kun väistämättä viittaa johonkin new age -tyyppiseen humpuukiin, jolla yllytetään ihmisiä ajattelemaan kesäniittyjä ja mansikkajäätelöä ja sateenkaarinonparelleja. Tai jotain sitten päin. 

Kainuulaista jäärää päälle liimattu positiivisuus suorastaan puistattaa, joten eiköhän saman tien viskata koko positiivinen psykologia nurkkaan ja siirrytä itse mököttämään toiseen nurkkaan.

Nurkasta pois ja valistumaan minut kiskoi  amerikkalaispsykologi Scott Barry Kaufmanin The Psychology Podcast -sarjan jakso, jossa Kaufman haastatteli positiivisen psykologian isää psykologi Martin Seligmania.  

Onko kyseessä humpuukioppi vai voisiko lähestymistavasta tarttua jotain hyödyllistä myös ikipessimistin matkaan?

Podcastista opin, että sietämättömän myönteisestä klangista huolimatta positiivinen psykologia nojaa tieteelliseen näyttöön niin ihmismielestä kuin ihmisten ja yhteisöjen voimavaroista. Kuulostaa kieltämättä hyvältä.

Psykologia on ollut lähtökohtaisesti ongelmakeskeistä, mikä ei tietenkään ole ihme. Mielenterveysongelmat kun aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä. On oikein, että psykologiatieteessä keskitytään kehittämään keinoja ihmisten auttamiseksi. 

Seligman huomauttaa kuitenkin, että ongelmien jalkoihin uhkasi kuitenkin jäädä inhimillisen kokemuksen toinen – myönteinen – puoli. 

”Alallamme kukaan ei ollut kysynyt, mikä tekee elämästä elämisen arvoista”, Seligman kertoo Kaufmanille matkastaan positiivisen psykologian pariin vuosikymmeniä sitten. 

Positiivinen psykologia ”auttaa yksilöitä ja yhteisöjä kukoistamaan”

Positiivinen psykologia on Pennsylvanian yliopiston Positive Psychology Center -sivustolle kirjatun määritelmän mukaan psykologiatieteen osa-alue, joka auttaa niin yksilöitä kuin yhteisöjä kukoistamaan. 

Ala perustuu määritelmän mukaan olettamukseen, että ihmiset haluavat elää tyydyttävää elämää, jolla on tarkoitus ja jalostaa parhaita puolia itsessään. 

Tutustu: Mikä on elämän tarkoitus? Ihmisen kolme tärkeintä kysymystä

Tavoitteena on, että positiivisen psykologian avulla ihminen oppii elämään täydesti, olipa kyseessä sitten työ, leikki tai rakkaus. 

Pennsylvanian yliopiston Positive Psychology Center on Martin Seligmanin ammatillinen kotipesä ja eräänlainen alan hermokeskus. 

PERMA tiivistää Seligmanin positiivisen psykologian ytimen

Sen koommin Seligman on kehittänyt positiivisen psykologian pohjalta yleisen hyvinvoinnin mallin. 

Sen mukaan merkityksellinen elämä koostuu viidestä osa-alueesta:

1) myönteisyydestä (positive emotions),
2) uppoutumisesta (engagement),
3) ihmissuhteista (relationships),
4) merkityksestä (meaning) ja
5) aikaansaamisesta (accomplisments). 

Englanninkielisten termien alkukirjaimista muodostuu lyhenne PERMA.

Sittemmin listaan on lisätty viimeiseksi kohdaksi  6) elinvoimaisuus (vitality), minkä vuoksi mallista näkyy toisinaan käytettävän myös kirjainlyhennettä PERMAV tai PERMA-V. (Suomeksi se tietysti voisi olla tietysti olla MUIMA-E.)

1) Myönteisyys

Myönteisyys viittaa kyllä onnen tunteisiinkin, mutta ei pelkästään niihin. Myönteisyys kattaa paljon laajemman tunteiden kirjon ilosta, ylpeydestä ja huvittuneisuudesta rakkauteen, kiitollisuuteen ja myötätuntoon. 

Tutkimusten mukaan myönteiset tunteet lisäävät ihmisen henkisiä, älyllisiä ja sosiaalisia voimavaroja – ja niiden myötä yleistä hyvinvointia. 

Myönteisyyden harjoittelemisen jokapäiväisessä elämässä ei tarvitse tarkoittaa päälle liimattua pakkopositiivisuutta. Hyvä niin, sillä se jos mikä olisi omiaan säikähdyttämämään kaltaiseni kriittiset mörököllit.

Sen sijaan myönteisten tunteiden kokemista voi edesauttaa yksinkertaisesti tekemällä asioita, jotka tuovat iloa ja toisaalta suuntamalla huomionsa tietoisesti asioihin, joista tuntee omassa elämässään kiitollisuutta. 

Tee siis asioita, joista pidät. Jos rakastat neulomista, neulo. Jos innostut lukemista, tartu kirjaan. Kuuntele musiikkia, joka koskettaa, olipa se kohdallasi sitten Mambaa tai Mozartia. 

Ennen kaikkea: vietä aikaa sinulle tärkeiden ihmisten kanssa ja huomaa asiat, jotka elämässäsi ovat hyvin juuri nyt. 

Silti tulee päiviä, jolloin et halua tehdä mitään, tavata ketään tai etsiä elämäsi hopeareunuksia. 

Silloin muista, että positiivisuutta ei oikeasti ole mitään mieltä tavoitella hampaat irvessä. Tunteiden tehtävänä on kertoa meille jotain tärkeää itsestämme, joten myös alakulon ja muiden vaikeiden tunteiden äärelle on tärkeää pysähtyä kuulostelemaan, mitä niiden takaa löytyy.

2) Uppoutuminen

Kuinka taivaallinen onkaan se tunne, kun aika lentää! Kun saa uppoutua johonkin itseään kiinnostavaan tehtävään, maailma, itse ja aika katoavat. Jäljelle jää kirkas keskittyminen ja nautinto – se kuuluisa, hiljattain edesmenneen psykologi  Mihály Csíkszentmihályin alun perin kuvaama flow

Suloisen uppoutumisen flow-tila on mahdollista saavuttaa silloin, kun käsillä oleva tehtävä tarjoaa riittävästi haastetta, mutta jonka suorittamiseen ihmiseltä toisaalta löytyy riittävästi taitoja. 

Jos haluat kokea huumaavaa flowta useammin, raivaa aikaa aktiviteeteille, joiden parissa tiedät aikasi katoavan ja joissa pääset käyttämään vahvuuksiasi. Jollekin se voi olla leipomista, toiselle kiipeilyä, kolmannelle auton moottoreiden rassaamista ja neljännelle vaikka kirjan juonikuvioiden suunnittelua. Itse tiedät parhaiten. 

Kokeile toisaalta myös, kuinka lähelle uppoutumisen tilaa voit päästä tylsen ja yksitoikkoisten tehtävien parissa. Vaikka et juuri välittäisi vaikkapa ikkunoiden pesemisestä, voisiko sitä sietää paremmin, jos yksinkertaisesti päättäisi sadattelun sijaan paneutua ja keskittyä hetkeen? Kas näin hienosti maisema kirkastuu yksi kuivauslastan veto kerrallaan!

Todennäköisimmin uppoutuminen onnistuu silloin, kun ihminen pääsee käyttämään monipuolisesti luonteenvahvuuksiaan. 

Voi tutustua omiin vahvuuksiisi (character strengths) tekemällä VIA Character Strengths Survey -nimisen ilmaisen testin, jonka Seligman kehitti tutkijakollegansa Christopher Petersonin kanssa vuonna 2005. Testi on englanninkielinen. 

Uppoutumiseen tarvitaan kykyä olla läsnä tässä hetkessä. Läsnäolon taitoa voi harjoitella missä tahansa kääntämällä huomion itsestään ympäristöönsä. 

Miltä tuoksuu tässä sateisessa metsässä? Kuinka monta kertaa kylän kirkonkello lyö? Miltä tuntuvat jalkojeni alla nämä rantakivet? Tältäkö maistuu tee, kun siihen sekoittaa lusikallisen inkivääriä?

3) Ihmissuhteet

Ihminen on sosiaalinen eläin, mutta yksinäisyys on yksi modernin maailman pahimmista vitsauksista. 

Yksinäisyys ei pelkästään tunnu pahalta vaan myös konkreettisesti rapauttaa niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Tiedetään, että yksinäisillä on muita enemmän terveysongelmia ja että he saattavat jopa kuolla muita nuorempina. Yksinäisyys voi lisäksi heikentää kognitiivista toimintakykyä.

Seligmanin positiivisen psykologian PERMA-mallissa ihmissuhteilla viitataan tunteeseen siitä, että omassa elämässä on ihmisiä, jotka rakastavat, arvostavat ja tukevat – ja joita toisaalta saa itse rakastaa, arvostaa ja tukea takaisin.

Mutta mitä jos läheisiä ihmisiä ei yksinkertaisesti ole? On aina helppo neuvoa, että lähde harrastamaan, mutta aina se ei ole niin yksinkertaista. Varsinkin pitkään yksinäisyyttä kokeneen kynnys altistaa itsensä ihmissuhteille voi olla erityisen korkea. 

Ehkä yksinäisyyden kuplan rikkomisen voisi yrittää aloittaa pienin askelin. Vaihtaa sanasen naapurin kanssa, liittyä sosiaalisessa mediassa ryhmiin, joiden teemat kiinnostavat, piipahtaa kirjastossa. 

Jos olet niin onnekas, että elämässäsi on ystäviä ja sukulaisia, muista vaalia yhteyttä heihin. Mikään ihmissuhde ei ole itsestäänselvyys eikä kestä, jos sitä ei pidä yllä. 

Muista lisäksi, että ei ole olemassa yhtä tapaa kokea tyydytystä ihmissuhteissa. Siinä missä jotkut meistä kaipaavat ympärilleen hulinaa ja monia ihmisiä päivittäin, toisille riittää yksi merkityksellinen ihmissuhde. Oman tilan tarve on yksilöllinen ja vaihtelee suuresti. 

4) Merkitys

Miten elää merkityksellistä elämää? Mikä on elämän tarkoitus yleensä? Mikä on juuri minun elämäni tarkoitus? Miksi olen täällä?

Kysymykset ovat valtavia ja siksi vastauksetkin kaikkea muuta kuin helppoja. Moni pohtii elämänsä tarkoitusta läpi elämän. 

Kokemus elämän merkityksellisyydestä kytkeytyy tunteeseen siitä, että omalla elämällä on arvo ja tekemisillä väliä. 

Martin Seligmanin ja positiivisen psykologian näkemyksen mukaan ihminen kokee merkityksellisyyttä erityisesti silloin, kun hän toimii itseään suurempien asioiden hyväksi tai tuntee olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. 

Vaikeidenkin asioiden kohtaamisesta tulee siedettävää silloin, kun ne tietää välttämättömiksi matkalla kohti merkityksellisiä tavoitteita. 

Merkityksellisyyttä voi tuoda toiminta omien arvojen ja ihanteiden eteen esimerkiksi politiikassa. Toinen saattaa kokea elämänsä merkityksellisimmäksi silloin, kun saa auttaa toisia. Kolmas ehkä kokee antavansa itsestään eniten toteuttaessaan taiteellista kutsumustaan. Neljännelle perheen hyvinvointi ja lasten kasvattaminen on kaikkein tärkeintä. 

Tutustu: Arvotesti: Selvitä, mitkä ovat tärkeimmät elämänarvosi

Yleispätevää vastausta elämän tarkoitukseen ei ole olemassa. Mikä ikinä tuokaan juuri omaan elämään merkitystä, se on meidän kaikkien yritettävä selvittää itse. 

5) Aikaansaaminen

Positiivisen psykologian käsityksen mukaan tavoitteiden eteen työskentely ja niiden saavuttaminen lisää sekin hyvinvointia ja tunnetta elämän merkityksellisyydestä. 

Tuntuu hyvältä, kun voi olla ylpeä aikaansaamistaan asioita. Tavoitteiden saavuttaminen vahvistaa lisäksi tunnetta omasta pystyvyydestä ja lisää luottamusta omiin kykyihin.

Mitä enemmän tavoite on omien arvojen mukainen ja mitä enemmän ihminen on tehnyt sen eteen töitä sisäisen motivaation ajamana, sitä merkityksellisemmältä tavoitteen saavuttaminen tuntuu. 

Kuten kaikki varsin hyvin tietävät, aikaansaaminen voi kuitenkin olla yllättävän vaikeaa, vaikka sisäinen motivaatio palaisi suurella liekillä ja käsillä oleva asia oleva asia olisi täysin linjassa omien arvojen kanssa. 

Tavoite tuntuu ehkä liian epämääräiseltä tai suurelta, minkä vuoksi alkuun pääseminen takkuaa. Aloittamisen vaikeuteen auttaa tavoitteen konkretisoiminen, aikatauluttaminen ja pilkkominen osiin. Peruna kerrallaan, kuten tavataan sanoa. 

Joskus työssä auttaa eteenpäin menneiden onnistumisten muistelu. Jos pystyin siihen silloin, pystyn varmasti tähän nyt!

Tekemistä voi jouduttaa myös lupaamalla itselleen pieniä palkkioita: Kunhan olen selättänyt tämän ensimmäisen osan, sitten pidän kahvipaussin pihalla. Kun koko homma on pulkassa, lähden ystävien kanssa piknikille.

Olemme mukavuudenhaluinen laji ja usein tunteidemme armoilla. Siksi tulee päiviä, jolloin vitkastelu, alakulo tai yleinen lorvikatarri saa yliotteen. Ole silloin itsellesi armollinen ja muista, että aina ei tarvitse jaksaa. 

6) Elinvoimaisuus

Elinvoimaisuus on PERMA-malliin myöhemmin lisätty vitality-kohta (V). Sillä viitataan toimiin, joilla ihminen voi itse tukea omaa hyvinvointiaan. Se kannustaa liikkumaan, syömään terveellisesti ja nukkumaan riittävästi.  


Kaikki alkoi ruusutarhasta

Martin Seligman kertoo itse olevansa elävä todiste positiivisen psykologian periaatteiden voimasta. Hän oli äksyilevä isä, kunnes hän sai pihatöiden lomassa opetuksen leikki-ikäiseltä tyttäreltään.  

Martin Seligman (Kuva: D. Myles Cullen / The U.S. Army)

Seligman kertoo podcastissa Scott Barry Kaufmanille, että on aikoinaan ollut pessimismiin taipuvainen synkistelijä. 

Seligman muistelee tärkeää käännekohtaa omassa elämässään vuodelta 1996, jolloin hänen Nikki-tyttärensä oli 5-vuotias.

Isä ja tytär tekivät yhdessä puutarhatöitä, mutta tyttö lähinnä tanssahteli ja heitteli rikkaruohoja ilmaan. 

”Töihin siitä!” Seligman kertoi ärähtäneensä tyttärelleen.

”Isä, minulla on sinulle asiaa”, tytär vastasi. ”Olin ennen kauhea valittaja, mutta 5-vuotissynttäreilläni päätin, etten enää valita. Nyt en ole valittanut kokonaiseen viikkoon. Jos minä pystyn siihen, sinäkin pystyt lopettamaan tuollaisen nurisemisen.”

Nykyisin Seligman kertoo saavansa elämänasennetta mittaavissa testeissä selkeästi erilaisen tuloksen kuin ennen. 

”Minusta on tullut optimistisempi ja olen myös oppinut hulluttelemaan ja pitämään hauskaa.”


Positiivinen psykologia saa osakseen myös kipakkaa kritiikkiä

Vaikka Seligmanin ja positiivisen psykologian muiden edustajien viesti on toiveikas ja aurinkoinen, arvostelijat ovat eivät niele sitä purematta. Tämä kainuulainen melankolikkokin kieltämättä vielä vähän epäilee. 

Tieteellisistä lähtökohdistaan huolimatta positiivinen psykologia ei ole välttynyt kritiikiltä. Hyvä niin, sillä niin tieteen on lähtökohtaisesti toimittavakin. 

Tutkimusten toistettavuudessa ja menetelmissä puutteita

Muun muassa tutkimustulosten toistettavuutta peräänkuulutetaan ja itseraportointia tutkimusmenetelmänä kritisoidaan. 

(Nämä ongelmat eivät tietenkään rajoitu pelkästään positiiviseen psykologiaan vaan ovat yleisiä psykologiatieteen ongelmia).

Tieteestä mystiikkaan nojaavaksi rahantekokoneeksi?

Kärkkäimmät arvostelijat ovat sitä mieltä, että positiivinen psykologia on jo aikapäiviä sitten jättänyt tieteelliset juurensa, ja siitä on kehittynyt jonkinlainen mystiikkaan nojaava rahasampo, kuten Vox-lehdessä pari vuotta sitten kirjoitettiin

Viimeistään Flourish-kirjansa (2011) myötä Seligman korvasi monen mielestä tieteen moraalisilla opetuksilla siitä, miten elämää kuuluu elää. Pelkkä onnellisuus ei enää riittäisikään merkitykselliseen elämään vaan myös teoilla, kuten ihmissuhteiden vaalimisella, aikaansaamisella ja tiettyjen hyveiden mukaisesti elämisellä olisi merkitystä. 

Kaikkeen ei voi vaikuttaa

Kaiken kaikkiaan positiivisen psykologia lähestymistavassa haksahdetaan monen kriitikon mielestä ikiaikaiseen harhakäsitykseen siitä, että olisimme oman onnemme seppiä: että jos vain ajattelemme tarpeeksi myönteisesti, ahkeroimme ja teemme oikeita asioita, voimme saavuttaa onnellisen, merkityksellisen ja menestyksekkään elämän. 

Se ei tietenkään ole totta, sillä ihmisten lähtökohdat vaihtelevat valtavasti eikä elämää ei voi hallita. Ketä tahansa voi kohdata sairaus, työttömyys, onnettomuus tai muu epäonni. Mustimpina hetkinä kehotukset keskittyä elämän hopeareunuksiin kuulostavat pelkästään irvokkailta. 

Lisäksi on yksilölle kärsimystä aiheuttavia yhteiskunnallisia epäkohtia, joihin ei yhden ihmisen vaikutusvalta ylety. 

Mikä rooli suurella rahoittajalla?

Positiivisen psykologian kytkökset rahoittajiin herättävät nekin kysymyksiä arvostelijoiden keskuudessa:

Yhdysvalloissa Seligmanin luotsaaman positiivisen psykologian keskuksen (Positive Psychology Center) suurin yksityinen rahoittaja on kristillisten arvojen pohjalta toimiva Templeton-säätiö.

Se on Vox-lehden mukaan rahoittanut Seligmanin tutkimustyötä ja keskuksen toimintaa kymmenillä miljoonilla dollareilla. 

LÄHTEET

Csíkszentmihályi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience. Harper & Row.

PositivePsychology.com (2020). Helping You Help Others. 

Positive Psychology Center. University of Pennsylvania.

Seligman, M. E. P. (2011). Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. Free Press. 

Smith, J. (2019). Positive psychology is a booming industry. But is it science, religion, or something else? Vox

VIA Character Strengths Survey & Character Reports. VIA Institute. 

The Psychology Podcast with Scott Barry Kaufman (2020). From Learned Helplessness to Learned Hopefulness with Martin Seligman.

Artikkelin kuvat:
Kuvituskuva: Olia Nayda / Unsplash
Martin Seligman: : D. Myles Cullen / The U.S. Army, (public domain)
Positiivinen psykologia -määritelmän taustakuva: André Santana / Pixabay
PERMA-mallin taustakuva: Aleksandra Sapozhnikova / Unsplash

Lue myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit