Moni tahattomasta lapsettomuudesta kärsivä kärsii yksin. Ystäville voi olla vaikea avautua herkästä ja vaikeasta asiasta. Vertaistuki auttaa jakamaan kipeää taakkaa.
“Kokemus tahattomasta lapsettomuudesta on monelle täynnä kipeitä tunteita ja haasteita. Välillä epätoivon tunne voi olla ylivoimainen, ja kysymykset itsestä, kehosta, ihmissuhteista ja tulevaisuuden suunnitelmista nousevat pintaan”, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Anniina Valkonen.
Kriisissä – monesti siihen astisen elämän suurimmassa – kaivataan vertaistukea omaan tilanteeseen.
”Keskustelu samankaltaisissa tilanteissa olevien kanssa vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa arjessa jaksamista”, Valkonen sanoo.
Valtakunnallinen Lapsettomien yhdistys Simpukka järjestää tahattoman lapsettomuuden kokeneille laaja-alaista vertaistukitoimintaa, muun muassa vertaistapaamisia niin kasvokkain kuin verkossa. Lisäksi järjestöllä on muun muassa 11 Facebook-ryhmää, joissa voi lukea ja jakaa vertaistukea matalalla kynnyksellä.
”Välillä epätoivon tunne voi olla ylivoimainen, ja kysymykset itsestä, kehosta, ihmissuhteista ja tulevaisuuden suunnitelmista nousevat pintaan.”
Toiminnan tavoitteena on edistää tahattomasti lapsettomien hyvinvointia ja sitä, että tahattomasti lapsettomat saavat tietoa, joka auttaa heitä lapsettomuuden kokemuksesta selviytymisessä.
“Moni tahattomasti lapseton kokee voimakkaita ulkopuolisuuden, surun ja ahdistuksen tunteita. Valitettavan usea kertoo hyvinkin mustista ajatuksista itseään ja tulevaisuuttaan kohtaan”, Valkonen kertoo.
Hän muistuttaa, että yhdessä jaettu kokemus voi olla se voima, joka auttaa jaksamaan ja löytämään valon tunnelin päässä”, sanoo Valkonen.
“Vähemmän yksinäinen, vähemmän epätoivoinen”
Vertaistapaamisista kerätty palaute tukee Valkosen näkemystä.
“Tulin nähdyksi, en ole yksin hullujen ajatusten kanssa,” muuan palautetta antanut kirjoittaa.
“Helpotti, kun sai puhua vapaasti myös vaikeista tunteista, joiden kanssa on tuntenut olevansa yksin”, muotoilee toinen.
“Vähemmän yksinäinen, vähemmän epätoivoinen”, tiivistää tunteensa kolmas.
Ajatustenvaihto tapaamisissa auttaa kohtaamaan myös sen vaikeimman ja pelottavimman ajatuksen: mitä jos lasta ei koskaan tulekaan:
“Oli tosi kiva kuulla toisten kokemuksia ja ajatuksia ja sitä, kuinka jotkut ovat pidemmällä ajatustyössään. Se luo toivoa, että voin ehkä itsekin selvitä, jos en lasta saa.”
Jokaisen lapsitoive on yhtä arvokas
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuudensuunnitelmiin.
Joka viides hedelmällisessä iässä olevista kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Lukuna määrän on arvioitu olevan 300 000, eli tahaton lapsettomuus on yleistä.
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveydellinen tai elämäntilanteeseen liittyvä syy, kuten puolisoa ei ole tai puolisoiden toiveet eivät kohtaa.
Joskus lapsettomuuden syytä ei saada selvitettyä. Tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista ja saavutettavaa tietoa ja tukea.
Simpukan tavoitteena on, että jokaisen lapsitoive olisi yhteiskunnassa tunnistettu ja arvokas. Nais-miesparien lisäksi lasta toivovat sateenkaariparit, vanhemmuuskumppanit ja itselliset aikuiset.
Lapsettomien lauantaita vietetään vuosittain toukokuussa, päivä ennen äitienpäivää.
Lähde: Simpukka
Lue lisää lapsettomuudesta ja vanhemmuudesta:
- Lapsettomuus ei pääty lapsen syntymään – ”Suru jatkuu”
- Isyys ei ole itsestäänselvyys – tahaton lapsettomuus on monen miehen elämän suuri kriisi
- Isän lapsuusajan stressi näkyy vauvan aivoissa
- Millainen on ihannevanhempi? Vanhempien mielestä yhteiskunnalle mikään ei riitä
- Moderni eroisä ei halua kakkosvanhemmaksi: ”Nyt saan olla sellainen isä kuin tahdon”
