Salaisuudet herättävät syyllisyyttä ja häpeää – ja häpeä on tunteista haitallisempi

| | ,

Useimmilla meistä on salaisuuksia. Joitakin niistä emme juuri ajattele, mutta toiset taas eivät millään jätä rauhaan. Miksi näin on?

Jos salaisuus herättää ihmisessä häpeää, se vaivaa häntä enemmän kuin salaisuus, josta hän tuntee syyllisyyttä. Columbian yliopistossa tehdyn tutkimuksen tuloksista kerrotaan Emotion-lehdessä.

”Lähes kaikilla on salaisuuksia ja niistä voi olla haittaa niin hyvinvoinnillemme, ihmissuhteillemme kuin terveydellemme yleensä. Se, miksi salaisuudet tarkalleen ottaen aiheuttavat tällaista harmia, on ollut paljolti hämärän peitossa”, tutkija Michael L. Slepian sanoo.

”Ihmisille tekisi hyvää suhtautua armollisemmin salaisuuksiinsa.”

Slepian kollegoineen kysyi 1000 tutkimukseen osallistuneelta heidän salaisuuksistaan ja kuinka paljon häpeän ja syyllisyyden tunteita salaisuudet herättivät näissä.

Koehenkilöt vastasivat väitteisiin, jotka on suunniteltu mittamaan häpeän tunteita (esim. ”tunnen itseni pieneksi ja arvottomaksi.”) ja syyllisyyttä (esim. ”kadun tekemääni asiaa”). Koehenkilöt raportoivat myös, kuinka monesti päivässä he kuluneen kuukauden aikana ajattelivat salaisuuttaan.

Häpeän tunteita herättäviä salaisuuksia ajatellaan useammin

Tutkimukseen osallistuneista he, jotka raportoivat enemmän salaisuuksien herättämiä häpeän tunteita, kertoivat myös ajattelevansa salaisuuksiaan useammin kuin he, joissa salaisuudet herättivät enimmäkseen syyllisyyden tunteita.

Kun salaisuus herätti häpeän tunteita, se sai salaisuuden haltijan tuntemaan itsensä pieneksi, arvottomaksi ja voimattomaksi. He, jotka tunsivat salaisuudestaan syyllisyyttä, kertoivat  puolestaan salaisuuden aiheuttavan katumuksen tunteita ja jännittyneisyyttä.

Häpeää omista ominaisuuksista, syyllisyyttä teoista

Riippuu tietenkin kunkin taustasta ja kokemuksista, mitkä salaisuudet aiheuttavat häpeää ja mitkä syyllisyyttä. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että yleensä ottaen mielenterveyteen, traumattisiin kokemuksiin ja omiin fyysisiin ominaisuuksiin liittyvät asiat herättävät useammin häpeän tunteita.

Valehtelu, toisen loukkaaminen tai tämän luottamuksen rikkominen taas olivat omiaan aiheuttamaan ennen kaikkea syyllisyyttä.

Häpeää seuraavat voimattomuuden tunteet saivat koehenkilöt vatvomaan salaisuuttaan enemmän kuin syyllisyyden herättämät katumuksen tunteet.

Älä anna salaisuudesta tulla osa itseäsi

Ihmisille tekisi hyvää suhtautua armollisemmin salaisuuksiinsa, tutkijat pohtivat.

”Jos salaisuus tuntuu raskaalta kantaa, yritä olla ottamatta sitä liian henkilökohtaisesti. Sen sijaan kiinnitä huomiota siihen, kuinka salaisuus vaikuttaa käyttäytymiseesi, sillä käyttäytymistään voi muuttaa”, Slepian sanoo.

Häpeän tunteet voivat liimata ihmisen salaisuuksiinsa niin, että pahimmillaan voi olla vaikea erottaa, mihin häpeä loppuu ja mistä ihminen itse alkaa.

Syyllisyys taas on Slepianin mukaan häpeää käytännönläheisempi tunne.

”Syylisyys auttaa  ihmistä orientoitumaan tulevaan ja jatkamaan elämää salaisuuksiensa kanssa ja niistä huolimatta”, Slepian sanoo.

Lähde: APA: Shameful Secrets Bother Us More Than Guilty Secrets

Tutkimusviite: Slepian, M. L., Kirby, J. N., & Kalokerinos, E. K. (2020). Shame, guilt, and secrets on the mind. Emotion, 20(2), 323–328. https://doi.org/10.1037/emo0000542

Kuva: Adobe Stock

4.7 3 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x