Suomalainen on ylpeä sisukkuudestaan – ihan syystä. Menestyminen elämän kovenevien vaatimusten keskellä vaatii sisua. Mutta sisulla on myös pimeä puoli. Silloin sisusta tulee jääräpäisyyttä.
Työntekijöiden on nykyään pystyttävä moneen: on siedettävä painetta ja epävarmuutta, toimittava itseohjautuvasti, kehityttävä jatkuvasti ja ajateltava luovasti.
Ymmärrys sisusta voi lisätä tietoa siitä, millaiset ihmiset menestyvät näissä olosuhteissa sekä siitä, voiko sisuun liittyviä ominaisuuksia kehittää.
VTT ja Helsingin yliopiston psykologian laitos selvittivät, mitä sisu on, kuinka sitä voisi mitata ja miten se heijastuu ihmisen käyttäytymiseen, suoriutumiseen ja hyvinvointiin.
Sisua tutkittiin kyselyiden, laboratoriokoeasetelmien ja fysiologisten mittausten kautta. Sisua tutkittaessa on mitattu esimerkiksi yksilöiden stressireaktioita ja suoriutumista sisua vaativissa tehtävistä.
Lue myös: Big Five -malli kuvaa viisi suurta persoonallisuuden piirrettä
Sinnikästä sisukkuutta vai jääräpäistä junttausta?
Sisu osoittautui moniulotteiseksi ominaisuudeksi.
Parhaimmillaan se saa työntekijän käyttämään piileviä voimiaan ja etenemään sinnikkäästi kohti tavoitteitaan silloinkin, kun se vaatii itsensä ylittämistä.
Pahimmillaan sisu saattaa johtaa haitallisiin käyttäytymis- ja toimintamalleihin. Se voi saada esimerkiksi ottamaan vastaan liian suuria haasteita, vaatimaan liikaa itseltä ja läheisiltä tai pyrkimään jääräpäisesti vääräänkin suuntaan.
”Tutkimuksissamme vahvistimme itse arvioidun sisun koostuvan useista alapiirteistä, jotka voidaan tiivistää kahdeksi erilliseksi piirteeksi, hyödylliseksi ja haitalliseksi sisuksi”, yliopistotutkija Ilmari Määttänen Helsingin yliopistosta kertoo tutkimustiedotteessa.
Näitä ominaisuuksia voidaan mitata tutkimuksen puitteissa kehitetyllä kyselyllä. Kyselyn avulla voidaan tunnistaa henkilön erillisten sisupiirteiden tasoja ja näin parantaa itsetuntemusta. Tämä avaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja voi edistää työhyvinvointia ja palautumista sekä ehkäistä työssä uupumista.
Lue myös: ”Kuka sä oikein luulet olevasi” Piinaako sinuakin sisäinen kriitikko?
Kiihtyneellä kädet hikoavat ja sisumittari hehkuu punaisella
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka sisu kytkeytyy henkilön biosignaaleihin ja aivoaktiivisuuteen voimakkaan hetkellisen stressin aikana.
Tätä mitattiin laboratoriossa henkilöiden suorittaessa haastavia tehtäviä tai joutuessa upottamaan kätensä jääveteen. Tuloksia mallinnettiin koneoppimisen avulla.
”Henkilöt muun muassa arvioivat kiihtymystilaansa ongelmanratkaisutehtävän jälkeen. Kiihtyneimmiksi itsensä kokevilla tehtävän aikainen aivotoiminta oli kiivaampaa, kädet hikisemmät ja heillä oli myös korkea haitallisen sisun pistemäärä,” erikoistutkija Johanna Närväinen VTT:ltä kertoo tiedotteessa
Mittauksia myös työpaikoilla ja arkielämän kontekstissa
Osallistujien elimistön kuormitusta ja stressistä palautumista mitattiin arjessa kolmen viikon ajan mittalaitteiden, hyvinvointirannekkeen ja älysormuksen avulla. Lisätietoa tunnetiloista ja tapahtumista kerättiin päivittäin pienillä kyselyillä.
Mahdollisissa jatkohankkeissa voitaisiin kartoittaa esimerkiksi sisun muuttumista ajassa ja tarkempia kognitiivisia strategioita liittyen sisuun.
Lähde: VTT
Artikkelin kuva: Jason Abdilla/Unsplash
Sisun olemusta etsimässä –tilaisuudessa esitellään yleistajuisesti tutkimuksen tuloksia. Tilaisuus on kaikille avoin ja se järjestetään Helsingissä Tiedekulman Fönsterissä 14.2.2020 klo 17–19..
