Työssään uupunut ei välttämättä ole väsynyt – pidä silmällä näitä varoitusmerkkejä

| | ,

Työuupumuksen oireet eivät ole kaikilla ihmisillä samat. Työuupumus ei aina edes oirehdi väsymyksenä, tuoreesta pitkittäistutkimuksesta selviää.

Tuore pitkittäistutkimus osoittaa, että työuupumuksen kehityskulku noudattaa kahta toisistaan poikkeavaa kehityskulkua.

Kyynistyminen voi olla ensimmäinen työuupumuksesta varoittava merkki

Osalla tutkituista työntekijöistä oireilu alkoi uupumusasteisesta väsymyksestä, jota seurasi myöhemmin kyynisyys työtä kohtaan ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen.

Toiseen työuupumuksen kehityskulkuun liittyi samanaikaisesti sekä kyynistyminen ja ammatillinen itsetunnon heikentyminen, mutta uupumusasteinen väsymys oli vähäistä koko seurannan ajan.

Ennen työuupumusoireilun kehittymisen on oletettu olevan samankaltaista kaikilla työntekijöillä.

TUTUSTU: Uhkaako työuupumus? Tee testi

Heikentynyt ammatillinen itsetunto on keskeinen työuupumuksen oire

Tutkimus myös vahvisti ymmärrystä työuupumuksen ydinoireista – uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynistymisestä ja ammatillisen itsetunnon heikentymisestä.

Heikentynyt ammatillinen itsetunto on keskeinen työuupumuksen oire ja se ilmenee yhtäaikaisesti kyynistymisen kanssa.

”Havainto on merkittävä, sillä ammatillisen itsetunnon heikentymistä työuupumuksen keskeisenä oireena on viime vuosina kyseenalaistettu”, dosentti Anne Mäkikangas Tampereen yliopistosta sanoo.

LUE MYÖS: Masennus vie yhä useamman naisen ja nuoren eläkkeelle ennen aikojaan

Työterveyshuollossa tarvitaan herkkyyttä vaihtelevien oireiden tunnistamiseksi

Käytännössä tulokset osoittavat, että työuupumusoireiden varhainen tunnistaminen vaatii esimiehiltä, työterveyshuollon ammattilaisilta ja työntekijöiltä itseltään herkkyyttä tunnistaa työuupumuksen kehittymisen vaihteleva oirekirjo.

”Hälytyskellojen ei tule soida vain silloin, kun työntekijä alkaa toistuvasti tuntea voimakasta väsymystä työssään. Myös kyynistyneet työasenteet ja itseluottamuksen horjuminen työssä voivat ovat merkki työuupumusriskistä”, Mäkikangas sanoo.

Tutkimuksen tulokset pohjautuvat Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehtyyn pitkittäistutkimukseen, jota on johtanut Jyväskylän yliopiston professori Taru Feldt. Tutkimuksessa on seurattu samoja työntekijöitä säännöllisin väliajoin kahdeksan vuoden ajan.

Tutkimusviite: Mäkikangas, A., Leiter, M., Kinnunen, U., & Feldt, T. (2020). Profiling development of burnout over eight years: Relation with job demands and resources. European Journal of Work and Organizational Psychology.

5 3 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x