Unelmakartta voi auttaa saavuttamaan tavoitteet – jos opettelee välttämään yleisen sudenkuopan

Päivitetty: 14.12.2021 | Julkaistu: |

Kun unelmakartta on tehty, tavoitteiden saavuttaminen on enää ajan kysymys. Ei aivan. Tee toki unelmakartta, mutta älä lankea yleiseen virheeseen.

Mitä tulee mieleesi sanoista unelmakartta, aarrekartta tai visiotaulu? Ehkä näet mielessäsi pinon aikakauslehtiä, joista saksit talteen innostavia otsikoita ja unelmistasi kertovia kuvia. Tai unelmakartan tekemiseen varta vasten suunnitellun sovelluksen, johon keräät talteen haaveitasi. 

Ehkäpä unelmakartassasi on kuva omasta kodista tai uudesta polkupyörästä. Ehkä unelmoit ammattiin valmistumisesta, puolisosta, paremmasta palkasta, kesämökistä, purjeveneestä, lapsesta, vihannesmaasta, muutosta kaukomaille, laihtumisesta, pitkästä vaelluksesta…

Unelmia maailmassa riittää. Mutta riittääkö unelmien toteutumiseen se, että ne löytyvät kauniina kuvina tai voimalauseina unelmakartasta? Tutkimusten mukaan ei. 

Täytä unelmakartta odotuksilla, älä haaveilla

Tiedetään, että saavutettujen tavoitteiden kuvitteleminen voi itse asiassa kääntyä itseään vastaan – pelkät haavekuvat voivat peräti haitata tavoitteiden saavuttamista. 

Väitteen taustalta löytyy vuonna 2002 toteutettu tutkimus, joka erottaa toisistaan tulevaisuuteen liittyvät odotukset (expectations) ja haaveet (fantasies). 

Jos keskitymme haaveilemaan lopputuloksesta, meiltä jää helposti huomaamatta, mitä kaikkea tavoitteeseen pääseminen tosiasiassa vaatii.

”Kuinka mahtavalta tuntuukaan ylittää maaliviiva! Ja yleisökin hurraa”, saattaa maratonista haaveileva ajatella ja siltä istumalta liimata unelmakarttaansa kuvan maaliin päässeestä juoksijasta. 

Saavutetun unelman kuvitteleminen saa yrittämään vähemmän

Haaveessa viipyily saa harmi kyllä olon tuntumaan helposti siltä kuin tavoite olisi oikeastaan jo lähes saavutettu.

Se taas saa ihmisen yrittämään vähemmän – mikä puolestaan hidastaa tavoitteen saavuttamista oikeassa elämässä. 

Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessakin huomattiin, että jos ihminen unelmoi haluamastaan tulevaisuudesta kuin se olisi jo täällä, hän panostaa sen toteutumiseen vähemmän.

Keskity toimiin, joita unelman toteuttaminen vaatii 

Tulevaisuuteen liittyvät myönteiset odotukset sen sijaan on ankkuroitu todellisuuteen, konkretiaan ja aikaisempiin kokemuksiin. Maratonia suunnitteleva voi ajatella:

”Onnistuin viime vuonna 10 kilometrin juoksussa, joten miksi en pystyisi treenaamaan myös pidempää matkaa varten?”

Jos keskitymme haaveilemaan lopputuloksesta, meiltä jää helposti huomaamatta, mitä kaikkea tavoitteeseen pääseminen tosiasiassa vaatii.

Odotuksiin sisältyy jo valmiiksi ainakin jonkinlainen konkreettinen ajatusrakennelma siitä, millaisiin toimiin on tartuttava, jotta tavoitteesta tulisi totta. ”Näin treenasin kympille ja tällä tavalla lähden tavoittelemaan maratonkuntoa.” 

Maaliin päässeen juoksijan sijaan odotuksiin keskittyvä liimaa unelmakarttaansa myös treenisuunnitelman. 

Sama periaate pätee muihinkin unelmiin ja tavoitteisiin. 

Haave vaikkapa opintojen valmistumisesta on kutkuttava, mutta todennäköisemmin unelmansa saavuttaa hän, joka suunnittelee mahdollisimman konkreettisesti, mitä kursseja on suoritettava, milloin ja millä tavalla. 

Siten opiskelija pääsee askel askeleelta lähemmäksi unelmansa toteutumista – valkolakkia, ammattitutkintoa, maisterin papereita.

LÄHTEET

Kappes, H. B., & Oettingen, G. (2011). Positive fantasies about idealized futures sap energy. Journal of Experimental Social Psychology, 47(4), 719–729. https://doi.org/10.1016/j.jesp.2011.02.003

Oettingen, G., & Mayer, D. (2002). The motivating function of thinking about the future: Expectations versus fantasies. Journal of Personality and Social Psychology, 83(5), 1198–1212. https://doi.org/10.1037/0022-3514.83.5.1198

Artikkelin kuva: Madhuri Mohite /Unsplash

Lue myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit