Vagushermo rauhoittaa elimistösi

| | ,

Kaksitoista tapaa vapauttaa vagushermosi voimat, 30 tapaa stimuloida vagushermoasi, 9 kiehtovaa faktaa vagushermostasi, 10 tapaa vähentää stressiä vagushermoa aktivoimalla… Internet on pullollaan artikkeleita tästä salaperäisestä hermosta, johon kohdistettavien toimenpiteiden väitetään olevan ratkaisu moniin ongelmiin masennuksesta ruokahalun säätelyyn ja tulehduksista burnoutiin.

Ihmisellä on aina ollut kova halu löytää selkeitä selityksiä kaikenkirjaville vaivoilleen. Siksi terveyskeskusteluun säännöllisin väliajoin putkahtaakin jokin hoitomuoto, vitamiini tai konsti, jota tarjotaan parannuskeinoksi melkein kaikkeen.

Onko puhe vagushermosta samaa sarjaa vai onko väitteissä sen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille oikeasti perää?

Lue myös: Netistä löytyy ”diagnoosi” melkein kaikkeen.

Mikä on vagushermo?

Vagushermo, joka tunnetaan myös nimellä kiertäjähermo, on ihmisen pisin aivohermo ja parasympaattisen hermoston tärkein hermo. Se alkaa aivojen alimmasta osasta, ydinjatkeesta, ja ulottuu lantioon hermottaen matkan varrella sydäntä, keuhkoja, vatsaa, suolistoa ja sukuelimiä.

Vagushermon aktivointiin riittää, että hengität syvään.

Mikä on vagushermon tehtävä?

Kun vagushermo on voimissaan ja toimii aktiivisesti, se auttaa ihmistä pysymään rauhallisena eivätkä pienet vastoinkäymiset tunnu juuri missään. Jos taas vagushermon toiminta on heikentynyt, yksikin ”väärä” sana tai katse saattavat saada ihmisen hermostumaan. Kiertäjähermo siis toimii mieltä ja kehon toimintoja tasaavasti parasympaattista eli kehoa rauhoittavaa hermostoa aktivoimalla.

Puheet vagushermon merkityksestä ihmiselle eivät siis ole lainkaan tuulesta temmattuja. Vagushermoa stimuloitaessa ihmisen elimistö rauhoittuu, verenpaine laskee ja syke hidastuu. Olo tasaantuu ja stressi vähenee.

Lue myös: Ahdistus – kun luonnollinen reaktio stressiin jää päälle

Miten vagushermoa stimuloidaan?

Vagushermon stimulointia käytetään lääketieteellisenä hoitomuotona muun muassa epilepsiaan ja masennukseen.  Tällöin sähköimpulsseja vagusrunkoon antava stimulaattori asennetaan kirurgisesti soliskuoppaan tai solisluun alapuolelle, ja sen elektrodit kiinnitetään vagusrunkoon. Epilepsiassa vagushermon stimulointihoidon on todettu vähentävän kohtausten esiintymistiheyttä ja masennuksenkin hoidosta on saatu varovaisen lupaavia, joskin vielä alustavia tuloksia.

Masennuksen ja epilepsian lisäksi suuren ja moniin elimistön toimintoihin vaikuttavan huonosti toimivan tai vahingoittuneen vagushermon uumoillaan löytyvän monien eri vaivojen ja sairauksien taustalta ylipainosta, tinnituksesta, närästyksestä ja fibromyalgiasta bulimiaan, muistin ongelmiin, migreeniin ja erilaisiin kroonisiin tulehdustiloihin.

Kotikonsteja vagushermon aktivoimiseksi

Sen kummempia laitteita, elektrodeja tai kirurgisia toimenpiteitä ei tarvita, mikäli tavoitteena on jokapäiväinen rauhoittuminen ja stressin hillitseminen.

Vagushermon aktivointiin riittää, että hengität syvään.

”Syvä ja rauhallinen palleahengitys stimuloi vagushermoa, jolloin syke ja verenpaine laskevat. Jo muutama pitkä uloshengitys katkaisee tehokkaasti stressireaktion ja aktivoi palautumisen”, Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija Satu Tuominen kertoo artikkelissaan.

Muitakin keinoja on:

  • Altista itsesi kylmälle: Turhaan eivät talviuimarit puhu avannossa pulahtamisen jälkeisestä hyvästä olosta. Jos et uskalla avantoon, myös kylmä suihku tai kasvojen peseminen kylmällä vedellä vaikuttaa samaan tapaan.
  • Kurlaa: Vagushermo on yhteydessä kurkun takaosan lihaksiin, ja kurlatessa nuo lihakset saadaan käyttöön. Myös ng-äänteen sanomiseen tarvitaan samoja lihaksia.
  • Naura: Milloin olet viimeksi nauranut sydämesi pohjasta? Muistat varmaan, kuinka hyvältä olo tuntuu kunnon naurukohtauksen jälkeen. Höpsöttely ja hulluttelu sallittu!
  • Laula: Laulaminen aktivoi kurkun takaosan lihaksia ja sitä kautta myös vagushermoa. Laulamisen on muuten todettu lisäävän myös mielihyvähormonina tunnetun oksitosiinin erityistä elimistössä. 

Lue lisää keinoista, joilla vagushermoa voi aktivoida:
Upliftconnect.com: Hacking the Nervous System

Tätä ja muita listoja lukiessa kannattaa muistaa, että ihmiskeho on monimutkainen kokonaisuus eikä suinkaan suoraviivainen koneisto, joka reagoisi ärsykkeisiin aina samalla tavalla.

Kikkoja tärkeämpää on pyrkiä elämäntapaan, jossa itselle tärkeät asiat ovat tasapainossa ja joka mahdollistaa omasta fyysisestä (uni, ruoka, liikunta) ja henkisestä (ihmissuhteet, mielekäs tekeminen) hyvinvoinnista huolehtimisen. Yksinkertaista, mutta usein kovin vaikeaa.

Lue myös: Luonnossa liikkuminen hellii mieltä

Ahdistaako? Arvioi oman ahdistuneisuutesi määrää ahdistuneisuustestillä.

Artikkelin kuva: Natalia Figueredo/ Unsplash


Lisää Keho ja mieli -teemasta:

Netistä löytyy ”diagnoosi” kaikkeen

Huolestunut mies tietokoneen ääressä

Jos sivuston pääteema liittyen korvien välisiin asioihin, toimittaja joutuu tuon tuosta tasapainoilemaan: mitä aiheita käsitellä neutraalisti etäisyyden päästä ja mitä tuoda lähemmäksi omaa ihoa? Esimerkiksi erilaisten epämääräisten oireiden ja kolotusten itsediagnosoinnista internetin avulla ei tulisi mieleenikään kertoa minkään omakohtaisen kokemuksen kautta. Ja vaikeaahan se olisikin, sillä mitään kokemuksia aiheesta minulla ei ole.

0 0 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x