Äidin raskaudenaikainen D-vitamiinivaje on yhteydessä lapsen autismiin

Julkaistu: |

D-vitamiinin puutos odottajilla oli yhteydessä jälkeläisen 44 prosenttia korkeampaan autismiriskiin verrattuna lapsiin, joiden äitien raskausajan D-vitamiininsaanti oli riittävää. 

Yhteys autismin ja D-vitamiinin saannin välillä selvisi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja New Yorkin Columbian yliopiston tuoreesta väestötutkimuksesta.

Äidin heikko D-vitamiinin saanti raskausaikana voi vaikuttaa autismin kehittymiseen lapsella perimän, äidin tupakoinnin, vanhempien iän ja synnytyskomplikaatioiden ohella.

Yhteys säilyi, kun tutkimuksessa huomioitiin äidin ikä, maahanmuuttotausta, tupakointi, psykiatriset diagnoosit ja päihteiden käyttö sekä raskauden kesto ja se, mihin aikaan vuodesta D-vitamiinitason osoittava veriseeruminäyte oli otettu.

”Tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä, koska D-vitamiinin puutos on helposti ehkäistävissä”, artikkelin pääkirjoittaja professori Andre Sourander Turun yliopistosta sanoo.

D-vitamiinivajeella yhteys myös ADHD-riskiin

Tutkimusryhmä on aiemmin osoittanut raskausajan D-vitamiinivajeen olevan yhteydessä myös jälkeläisen kohonneeseen ADHD-riskiin. Seeruminäytteet kerättiin ennen kuin nykyiset D-vitamiinin saantisuositukset tulivat Suomessa voimaan. 

Nyt odottajille suositellaan päivittäistä 10 mikrogramman D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

”D-vitamiinin puutos on maailmanlaajuinen ongelma. Suomessa valtakunnallisesti edustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinin saanti on väestössä yleisesti ottaen riittävä, mutta maahanmuuttajien keskuudessa liian matala”, Sourander sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 1558 vuosina 1987–2004 syntynyttä henkilöä, jotka olivat saaneet autismidiagnoosin vuoden 2015 loppuun mennessä, sekä vastaava määrä verrokkeja. 

Seeruminäytteet kuuluvat Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankkiin, joka koostuu raskauden ensimmäisellä ja varhaisella toisella kolmanneksella otetuista, lähes kaksi miljoonaa raskautta käsittävistä näytteistä.

Tulokset julkaistiin Biological Psychiatry -lehdessä.

Lähde: Turun yliopisto
Artikkelin kuva: Josh Bean / Unsplash

Lue myös:

Kirjoittajan kuva
Kirjoittaja
Kirjoittaja
Kirjoittaja
Petra Lehto
Evermindin perustaja ja tiedeviestijä, joka on kirjoittanut ihmismielestä 10 vuotta ja viestintätieteiden ja valokuvauksen lisäksi opiskellut muun muassa psykologiaa Jyväskylän yliopistossa ja neurotiedettä Lontoon King’s Collegessa.

Sallittu kommentin pituus on 30–1000 merkkiä. Kommentit ennakkomoderoidaan. Toimitus pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta kommenttia mistä tahansa syystä.

guest
1 Kommentti
vanhimmat
uusimmat eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Meri
Meri
1 vuosi sitten

Minua kiinnostaa, miten raskauden kolmen ensimmäisen kuukauden vaikeat pahoinvoinnit vaikuttavat sikiöön. Onko siitä tutkimustietoa? Itselläni meni kiloja 10 eikä mikään pysynyt sisällä. Kai se on vaikuttanut D-vitamiinitasoonkin. Vasta 2,5 kuukauden jälkeen alkoi ravintoa pysyä sisällä. Olin kaksi kertaa sairaalassa tiputuksessa. Kiitän tiedosta.