Oletko riippuvainen alkoholista? Tee SADD-testi

Viimeksi päivitetty: |

Alkoholiriippuvuutta ei voi suoraan päätellä esimerkiksi käytetyistä alkoholimääristä. Melko vähäisiäkin määriä käyttävä voi olla ainakin jonkin verran riippuvainen. Tee alkoholiriippuvuutta mittaava SADD-testi. 

Kuinka paljon ajattelet alkoholia? Rakennatko päiväsi juomista silmällä pitäen? Pystytkö lopettamaan juomisen silloin, kun haluat? Parannatko krapulaa aamuhuikalla? Testaa, kuinka riiippuvainen olet alkoholista. 

Olennaista omaa suhdettaan alkoholiin pohtiessa on kysyä, onko alkoholi elämässä isäntä vai renki:

Mitä enemmän ihminen suunnittelee elämäänsä juomisen ympärille – olipa kyseessä kostea saunailta tai viini-illallinen – sitä tiukempi ote alkoholilla on, vaikka käyttö ei olisi lähelläkään riskirajoja.

Omaa suhdettaan alkoholiin voi testata klassisella SADD-alkoholiriippuvuustestillä. Kyseessä on useissa tutkimuksissa käyttökelpoiseksi ja tarkaksi todettu testi, jolla mitataan alkoholiriippuvuuden astetta.

Sitä käytetään aikuisten seulonnoissa sekä alkoholin käyttöön liittyvissä tutkimuksissa. SADD-lyhenne tulee sanoista Short-Form Alcohol Dependence Data (Questionnaire). Lue lisää testistä.


Alkoholiriippuvuustesti (SADD)

Seuraavat kysymykset kartoittavat alkoholin käyttötottumuksiasi eri näkökulmista. Vastaa kysymyksiin viimeaikaisten juomistottumustesi pohjalta. Vastauksiasi ei tallenneta mihinkään.

1
Onko sinun vaikea olla ajattelematta juomista?
2
Onko humaltuminen sinulle tärkeämpää kuin syöminen?
3
Suunnitteletko päiväsi juomisen ympärille?
4
Juotko aamuisin, päiväsaikaan ja iltaisin?
5
Juotko alkoholia sen vaikutuksen vuoksi välittämättä, mistä alkoholipitoisesta juomasta on kysymys?
6
Juotko niin paljon kuin haluat riippumatta seuraavan päivän suunnitelmista?
7
Vaikka monen ongelmasi taustalta löytyy alkoholi, jatkatko juomista siitä huolimatta?
8
Tiedätkö jo etukäteen, ettet pysty lopettamaan juomista sen aloitettuasi?
9
Yritätkö välillä kontrolloida juomistasi lopettamalla päiviksi tai viikoiksi kerrallaan?
10
Korjaatko oloasi aamuhuikalla juotuasi reippaasti edellisenä iltana?
11
Tärisevätkö kätesi aamulla juotuasi runsaasti edellisenä iltana?
12
Voitko pahoin tai oksennatko aamuisin juotuasi paljon edellisenä iltana?
13
Vältteletkö tarkoituksella muita ihmisiä juomista seuraavana päivänä?
14
Kun juot rankasti, näetkö pelottavia asioita, jotka myöhemmin ymmärrät mielikuvituksesi tuotteeksi?
15
Huomaatko juomista seuraavana päivänä, ettet muista edellisestä illasta kaikkea?

Alkoholiriippuvuus kehittyy perintö- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksessa

Perintötekijät vaikuttavat alkoholiriippuvuuden taustalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että alkoholiriippuvaisen lapsi on automaattisesti tuomittu alkoholiriippuvuuteen itsekin. Myös elämäntapahtumat sekä ympäristö – oma yhteisö, yhteiskunta, perinteet, läheiset – vaikuttavat voimakkaasti alkoholinkäyttötottumusten ja alkoholiriippuvuuden kehittymisen taustalla. 

Geenien ja ympäristön vaikutusten yhteinen tanssi käy järkeen: Jos et koskaan maista alkoholia, et voi jäädä koukkuunkaan. Jos kukaan läheisistä ei koskaan känniörvellä, omakin kynnys suuren luokan juopotteluun pysyy korkealla. Jos omassa kulttuurissa humalaiseen käytökseen suhtaudutaan kielteisesti, harva haluaa rikkoa normia ja herättää pahennusta. 

Perinnöllisen alkoholiriippuvuuden kaksi tyyppiä 

Perinnöllisyyden vaikutusta alkoholiriippuvuuden taustalla on kuitenkin tutkittu paljon ja tutkimusten perusteella alkoholista riippuvaiset jaotellaan kahteen tyyppiin. 

Tyypin 1 riippuvuus on tyypeistä selkeästi yleisempi ja alkaa yleensä aikuisiällä. Sille tunnusomaista on alkoholiin nopeasti kehittyvä sieto ja juomiseen liittyvä voimakas syyllisyys ja ahdistuneisuus. Persoonallisuuden piirteiltään tyyppi 1 on voimakkaasti toisten hyväksynnästä riippuvainen ja harmeja välttävä. Tyyppi 1 on yhtä tavallinen niin miesten kuin naisten keskuudessa ja suvuissa, joissa on alkoholiongelmia. 

Harvinaisempi tyyppi 2 on selkeästi yleisempi miesten kuin naisten keskuudessa. Siinä juomiseen ei liity syyllisyyttä ja ominaista on lisäksi huippuelämysten tavoittelu. Riippuvuus alkaa tavallisesti kehittyä varhain, lapsuudessa ja nuoruudessa. Tyypissä 2 erityisesti isän puolella sukua miehet ovat alkoholisoituneet nuorella iällä. 

Tämä yhdysvaltalaispsykiatri C. Robert Cloningerin alkoholiriippuvuusluokituksena tunnettu jaottelu on alun perin tehty 1980-luvun alussa ja se perustuu ruotsalaisten adoptiolasten sekä heidän adoptiovanhempiensa ja biologisten vanhempiensa keskuudessa tehtyihin tutkimuksiin. Cloninger toisti tutkimuksen 1990-luvun loppupuolella niin ikään ruotsalaisten adoptioperheiden keskuudessa. Cloningerin mukaan uusi tutkimus vahvisti monet ensimmäisen tutkimuksen löydökset. 

Geenit eivät yksin selitä alkoholiriippuvuuden syntyä

Täysin purematta Cloningerin jaottelua ei tiedeyhteisössä kuitenkaan ole nielty – ja hyvä niin. 

Esimerkiksi Lancet-tiedejulkaisusussa krisoidaan tapaa, jolla erityisesti yhdysvaltalaismediassa vedetään mielellään mutkat suoriksi ja väitetään harhaanjohtavasti – Cloningerin jaotteluun vedoten – että koska alkoholiriippuvuus on geeneissä, alkoholin markkinointia ja saatavuutta on aivan turha rajoittaa: Jos ihminen kerran syntyy juopoksi, ihan sama mitä ympäristössä tapahtuu.

Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että ympäristötekijöillä on riippuvuuden kehittymisessä suuri merkitys. 

Alkoholiriippuvuuden aste-eroja ja harmaan sävyjä

Psykiatriassa alkoholiriippuvuudella tarkoitetaan häiriötä, joka kehittyy pitkään jatkuneen ja runsaan alkoholin käytön seurauksena. Riippuvuus on sekä fyysistä että psyykkistä.

Jokainen perjantaiviinin lipittäjä kuitenkin tietää, että lievän psyykkisen riippuvuuden kehittymiseen ei tarvita säännöllisiä kaatokännejä. Jos on tottunut rentoutumaan viinilasi kädessä (tai tupakka sormien välissä tai karkkipussi kainalossa tai…), nautintoaineesta tulee mielikuvissa olennainen osa rentoutumisen kokemusta, vaikka voimakasta fyysistä riippuvuutta aineeseen ei olisikaan.

Olennaisinta lienee yrittää olla omista tottumuksistaan itselleen mahdollisimman rehellinen. Jarrupoljin löytyy tarpeen vaatiessa sitä nopeammin, mitä paremmin tunnistaa oman alkoholisuhteensa ominaispiirteet. 

LÄHTEET
  • Cloninger, C. R. (1981). Inheritance of Alcohol Abuse. Archives of General Psychiatry, 38(8), 861. https://doi.org/10.1001/archpsyc.1981.01780330019001
  • Cloninger, R. C. (1996). Type I and Type II Alcoholism: An Update. PubMed. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31798167/
  • Hall, W., & Sannibale, C. (1996). Are there two types of alcoholism? The Lancet, 348(9037), 1258. https://doi.org/10.1016/s0140-6736(05)65754-6
  • Kuoppasalmi, K., Heinälä, P. & Lönnqvist, J. (2019). Alkoholiin liittyvät häiriöt. Teoksessa  Lönnqvist, J., Marttunen, M., Henriksson, M., Partonen, T., Aalberg, V. & Seppälä, O., Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 
  • Raistrick, D., Dunbar, G., & Davidson, R. (1983). Development of a Questionnaire to Measure Alcohol Dependence. Addiction, 78(1), 89–95. https://doi.org/10.1111/j.1360-0443.1983.tb02484.x
alkoholismi ja geenit

Aiheeseen liittyvää:

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt. Joskus siihen voi kulua useampi päivä, mutta jos kommettisi on asiallinen, se julkaistaan kyllä.

Tilaa
Ilmoitus
guest
0 Kommenttia
vanhimmat
uusimmat eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit