Ratkaistiinko kaksisuuntaisen mielialahäiriön arvoitus? Jäitä hattuun, vastaavat psykiatrit

|

Turun yliopistosta kuultiin vastikään suuria uutisia: kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismi on selvitetty. Psykiatrit niin Helsingistä kuin Turusta varoittavat tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta, esitetään tuoreessa evoluutiopsykologian alan tutkimuskatsauksesta julkaistussa Turun yliopiston tiedotteessa.

Uutista ovat ehtineet kommentoimaan kriittisesti psykiatrit niin Turussa kuin Helsingissä.

Helsingin Sanomiin haastateltu Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä pitää uutista ennenaikaisena.

”Yleisesti tämän aihealueen tutkijat tunnustavat hyvin nöyrästi, että ymmärrämme näitä sairausmekanismeja vain osittain. Kokonaiskuva on siis edelleen epäselvä”, hän kertoo lehdelle.

Matala-asteinen tulehdus ja krooninen stressi sekoittavat sisäisen kellon

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien suolistomikrobiston on havaittu eroavan terveiden mikrobistosta. Suoliston mikrobisto-ongelmien tiedetään ylläpitävän kehon matala-asteista tulehdusta ja lisäävän osaltaan stressiherkkyyttä. 

Evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala kollegoineen esittää katsausartikkelissa, että länsimaisen elämäntyylin aiheuttama krooninen stressi ja matala-asteinen tulehdus sotkevat kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla sisäisen kellon toiminnan. 

Isometsä muistuttaa Helsingin Sanomissa, että neuroinflammaatioon viittaavia löydöksiä on tehty myös täysin terveiden ihmisten aivoista. Siksi hänen mukaansa on liian aikaista sanoa, mikä sen merkitys on juuri kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä.

Terveelliset elämäntavat tärkeä – mutta ei ainoa – osa hoitoa

Tutkimuskatsausta koskeneessa tiedotteessa kerrottiin, että jatkossa olisi keskityttävä ennen kaikkea sairauden juurisyihin eli tekijöihin, jotka aiheuttavat sisäisen kellon toimintaa sotkevaa neuroinflammaatiota.

”Terveet elämäntavat auttavat vähentämään neuroinflammaatiota aiheuttavaa kroonista stressiä sekä parantamaan stressiherkkyyttä. Mielenterveysongelmien hoidossa pitää muistaa, että ne eivät ole ainoastaan mielen vaan koko kehon ongelma”, Rantala sanoo.

Turun Sanomissa asiaa kommentoineet psykiatrian erikoislääkärit Noora Scheinin, Hasse Karlsson ja Jarmo Hietala muistuttavat, että nykymuotoisessa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitomallissa jo huomioidaan myös lääkkeettömät hoitomuodot stressin ja tulehduksen ehkäisemisestä säännöllisen vuorokausirytmin tukemiseen ja muihin terveellisiin elämäntapoihin.

He pelkäävät myös, että liiallinen terveellisten elämäntapojen korostaminen hoitomuotona voi pahimmassa tapauksessa saada osan sairastuneista luopumaan heille elintärkeästä lääkityksestä.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytettävä litiumlääkitys laskee huomattavasti sairauteen liittyvää korkeaa itsemurhariskiä, Scheinin, Karlsson ja Hietala muistuttavat.

Rantalan ja hänen kollegoidensa tutkimuskatsaus on julkaistu Neuroscience and Biobehavioral Reviews -lehdessä. 


Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava ja vaikeasti diagnosoitava sairaus

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveysongelma, jossa mieliala vaihtelee manian tai hypomanian sekä masennuksen välillä. 

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava sairaus. Käypä hoito -sivustolla esitetyn arvion mukaan noin 8 prosenttia sairastuneista tekee itsemurhan ja 25–63 prosenttia yrittää itsemurhaa. Sairauden aikaisessa vaiheessa itsemurhariski on korkeampi.

Taustalla geneettinen alttius

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön taustalla ei ole yksi geeni vaan kymmenet eri geenit. Niiden tietyt geenimuodot lisäävät sairastumisen todennäköisyyttä.

”Kaksisuuntaisen mielialahäiriön voimakkaan perinnöllisyyden asemasta olisi parempi puhua geneettisestä alttiudesta. Suotuisissa ympäristöoloissa monet niistä, joilla on voimakaskin geneettinen alttius, eivät koskaan sairastu”, Markus J. Rantala sanoo.

Lapsuuden traumat ja kaltoinkohtelu lisäävät sairastumisriskiä

Perinnöllisen alttiuden lisäksi myös lapsena koetut traumat ja kaltoinkohtelu lisäävät riskiä sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnosointi on vaikeaa. Suomessa ensimmäisen sairausjakson jälkeen kestää keskimäärin 8 vuotta oikean diagnoosin saamiseen. 

Oikeaa diagnoosia vaikeuttaa se, että monia samoja oireita esiintyy myös muissa mielenterveysongelmissa. 

Lähde: Turun yliopisto
Artikkelin kuva: Joshua Fuller/Unsplash

Lue myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit