Ambivertti taipuu moneksi

Viimeksi päivitetty: |

Tuntuuko sinusta, ettet tunne itseäsi ekstrovertiksi etkä introvertiksi? Tai että joskus olet yhtä ja toisinaan toista? Saatat olla ambivertti.

Ekstroversio eli ulospäin suuntautuneisuus on yksi viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä. Kyseessä on jatkumo, jonka yhdestä päästä löytyy rempseä ja äänekäs ekstroverttien porukka ja toisesta hillitymmät introvertit (todennäköisesti eivät porukassa vaan itse kukin omassa kodissaan).

Keitä sitten ovat nämä ambivertit? He eivät suinkaan ole toiselta planeetalta vaan löytyvät ihan samalta jatkumolta kuin introvertit ja ekstrovertitkin – suurin piirtein jatkumon keskeltä.

Ambiverteista puhuttiin jo sata vuotta sitten

Ambiversio ei ole uusi populaaripsykologian nikkaroima termi, vaikka siitä puhutaankin paljon. Sen juuret juontavat suunnilleen sadan vuoden päähän, jolloin psykologi Edmund S. Conklin käytti sitä kuvaamaan normaalia persoonallisuutta (mitä ikinä ”normaali” voisikaan olla).

Sen koommin ambivertti-termi on roikkunut mukana psykologi ja yhteiskuntatieteilijä Hans Eysenckin persoonallisuutyypittelyssä, mutta akateemisissa piireissä ambivertteihin ei ole suuremmin kiinnitetty huomiota.

ambivertit, introvertit ja ekstrovertit kuvalla selitettynä
Ekstrovertit, ambivertit ja introvertit eivät ole toisistaan irrallaan olevia kategorioita vaan ne löytyvät jatkumolta.

Populaaripsykologiassa ambiverteista kiehtovat, sillä ihmisiä aina kiinnostaa oman persoonallisuuden pohtiminen. Moni myös varmasti kokee, että karkea lokerointi joko introvertiksi tai ekstrovertiksi ei sovi kuvaamaan heitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mistä ambivertin tunnistaa

Käytännössä ambivertista siis löytyy paljon sekä ulospäin kuin sisäänpäin suuntautuneiden piirteitä.

Olisi houkuttelevaa poimia rusinat pullasta ja väittää, että ambivertissä yhdistyvät ekstroverttien ja introverttien parhaat puolet.

Niin yksioikoinen asia ei tietenkään ole, sillä ulos- ja sisäänpäin suuntautuneisuus on vain yksi persoonallisuuspiirteiden ulottuvuuksista avoimuuden, tunnollisuuden, neuroottisuuden ja sovinnollisuuden rinnalla.

Kun pohdit, voisitko sinä olla ambivertti, mieti, mitä vastaisit seuraaviin kysymyksiin:

  • Tuntuuko sinusta, ettet oikeastaan  tunnista itseäsi ekstroverttikuvauksista etkä introvertin määritelmistä?
  • Tuntuuko sinusta, että tunnistat välillä itsesi molemmista?
  • Työskenteletkö ihan yhtä mielelläsi niin yksin kuin ryhmässä?
  • Tunnetko olosi sosiaalisissa tilanteissa rennoksi, vaikka et jaksa viettää aikaa toisten kanssa loputtomiin?
  • Katoatko omiin ajatuksiisi yhtä vaivattomasti kuin sukellat kiinnostavan keskustelun syövereihin?
  • Onko kevyt rupattelu sinusta toisaalta helppoa, mutta toisaalta tylsää?
  • Nautitko silloin tällöin huomion keskipisteensä olemisesta, mutta vaivaannut, jos se jatkuu mielestäsi liian pitkään?

Ambivertti työelämässä

Eniten viime vuosina siteerattu ambivertteihin keskittynyt tutkimus selvitti menestyvien puhelinmyyjien ominaisuuksia. Organisaatiopsykologi Adam Grant huomasi, että ekstrovertit eivät pärjääkään parhaiten, vaikka niin monesti oletetaan.

Ambiverttien eduksi tutkimuksessa nähtiin, että heistä toisaalta löytyy ekstroverttien jämäkkyyttä ja toisaalta introverttien herkkyyttä ja malttia asettua kuuntelemaan keskustelukumppaniaan.

Joustavuutensa ansiosta ambivertit sopivat hyvin tehtäviin, joissa – työpaikkailmoitusten sanastoa lainatakseni – pidetään monia lankoja käsissä. Monesti ambivertin löytääkin esimerkiksi projektipäällikön tai tiiminvetäjän roolista.

Ambivertti, varo väsähtämistä

Onko ambiverttiys etu elämässä yleensä? Uiskenteleeko ambivertti kuin kala vedessä missä tahansa tilanteessa?

Koska ambivertti solahtaa melko vaivatta mitä erilaisimpiin tehtäviin, hän usein myös päätyy tekemään paljon – ja voi siksi olla moninkertaisessa vaarassa väsähtää.

Ambivertti ei introvertin tapaan välttele esimerkiksi esiintymistä, mutta joutuu ponnistelemaan sen eteen ekstroverttiä enemmän.

Samaan tapaan ambivertti pitää yksinäistä keskittymistä vaativista tehtävistä, mutta ei välttämättä jaksa niiden parissa yhtä vaivatta kuin omissa oloissaan mieluusti puurtavat introvertit.

Itsetuntemus ja tunneäly auttavat ambiverttiakin voimaan hyvin

Ambiverttiyttä olennaisempaa pärjäämäisen ja oman hyvinvoinnin kannalta on, että ihminen tuntee itsensä – tunnistaa avainluonteenpiirteensä ja on tietoinen niin vahvuuksistaan kuin heikkouksistaan.

Erityisen tärkeää ambivertille on myös opetella sanomaan ei, jos tämä tuiki tärkeä taito on vielä hakusessa. Vaikka ambivertti pystyy moneen, se ei suinkaan tarkoita, että hänen olisi tartuttava ihan kaikkeen.

Myös tunneäly eli kyky tunnistaa ja arvostaa niin omia kuin toisten tunteita sekä ymmärtää merkityksiä niiden takana on työelämässä – ja elämässä! –  tärkeää.

Lähteet:

Bradberry, T. (2016). 9 Signs That You’re An Ambivert. Luettu 23.4.2020 osoitteessa https://www.forbes.com/sites/travisbradberry/2016/04/26/9-signs-that-youre-an-ambivert/#70432d213145
Davidson, I. J. (2017). The ambivert: A failed attempt at a normal personality. Journal of the History of the Behavioral Sciences53(4), 313–331. https://doi.org/10.1002/jhbs.21868
Freeman, J. (2019). Circular Diagram: Eysenck’s Personality Types Theory. Luettu 23.4.2020 osoitteessa https://www.edrawsoft.com/eysencks-personality-types.html
Grant AM. (2013). Rethinking the extraverted sales ideal: The ambivert advantage. DOI:
1177/0956797612463706
Moore, K. (2018). 3 Ways to Be a More Effective Ambivert. Luettu 23.4.2020, osoitteessa https://www.quietrev.com/3-ways-effective-ambivert/

Artikkelin pääkuva: Raka Rachgo
Nuolikuvassa käytetyt kuva: David Lezcano, Sarthak Navjivan, Tucker Good


Lue lisää persoonallisuudesta:

Hengittäminen pitää meidän elossa, mutta lisäksi se muokkaa aivojamme. Se vaikuttaa niin tunteisiimme kuin siihen, miten havainnoimme ja prosessoimme havaitsemaamme. Tuore tutkimus Aarhusin yliopistosta Tanskasta valottaa, miten hengittäminen vaikuttaa siihen,…

Erityisherkkä ihminen reagoi herkästi niin sisäisiin kuin ulkoisiin ärsykkeisiin. Herkkyys ei ole sairaus vaan synnynnäinen hermostollinen ominaisuus. Herkkyystutkimuksen uranuurtaja Elaine Aronin mukaan ihmisistä noin 20 prosenttia on erityisherkkiä.  Mieti, mitä…

Olet kahvilassa. Viereisessä pöydässä istuu sinulle tuntematon henkilö, jonka kanssa katseenne kohtaavat. Viikkoja myöhemmin sama ihminen kävelee vastaasi kadulla. Tunnistaisitko hänet?

Unen puute ei ole leikin asia. Jos keski-ikäinen tai sitä vanhempi ei saa tarpeeksi unta, hänen riskinsä sairastua, ja jopa kuolla, kasvaa.  Unen määrän vaikutusta terveyteen analysoitiin brittiläisen UCL-yliopiston seurantautkimuksessa,…

Muistatko, milloin olet viimeksi nauranut kunnolla, sydämesi pohjasta? Milloin taas nauroit, vaikkei olisi naurattanut? Nauruja on monenlaisia ja naurulla on monta tehtävää, mutta ennen kaikkea nauru on sosiaalinen tapahtuma. Hillitön…

Kuinka kivaa mahtaakaan olla puhua, kun toinen kuuntelee niin mielissään! Näin saattaa moni ajatella introvertin seurassa. Oikeasti introverttikin haluaa välillä tulla kuulluksi. Muutamia muitakin vääriä käsityksiä introverteistä löytyy.

Flirttailu on silmäniskuja, hipaisuja ja kehuja. Sitä on toisen vitsille nauraminen ja viipyilevä katsekontakti. Sen tietää, kun sen näkee. Vai mitä sanoo flirttiin perehtynyt viestinnän tutkija?

Niin ekstrovertit kuin introvertit voivat kärsiä ahdistuneisuudesta, mutta introverttien keskuudessa se on ikävä kyllä yleisempää.

Mikä auttaa mustaan mieleen? Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaimmin alakuloista piristävät keinot, joissa hän uskoo olevansa taitava.

Oksitosiini hyrrää, kun halataan. Se tunnetaan rakkaushormonina, mutta sen vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle. 

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt. Joskus siihen voi kulua useampi päivä, mutta jos kommettisi on asiallinen, se julkaistaan kyllä.

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit