GABA jarruttaa ja rauhoittaa – mutta voiko sen määrään vaikuttaa ravintolisillä ja ruoka-aineilla?

| |

GABA-ravintolisiä markkinoidaan moneen vaivaan unettomuudesta stressiin. Samoja vaikutuksia väitetään saatavan runsaasti GABAa sisältävistä ruoista. Onko väitteissä perää?

GABA eli gamma-aminovoihappo on tärkein keskushermoston toimintaa jarruttava välittäjäaine. Sen vaikutus ihmiseen on rauhoittava.

Useiden lääkkeiden teho perustuu GABA-järjestelmän aktivoimiseen. Niitä ovat muun muassa monet epilepsian hoidossa käytettävät lääkkeet sekä rauhoittavat bentso­diatsepiinit.

Myös alkoholi aktivoi GABA-järjestelmää. Siksi olo saattaa alkoholin nauttimisen yhteydessä tuntua rauhoittuneelta ja rentoutuneelta. Liikaa alkoholia käytettyään ihminen tosin väsähtää – ja pahimmillaan sammuu.

GABA auttaa melkein kaikkeen?

GABA-ravintolisiä löytyy netin luontaistuotekaupoista pilvin pimein, kuten löytyy myös väitteitä lisien tai GABAa sisältävien ruoka-aineiden käytön vaikutuksista ihmiseen:

Niiden muun muassa väitetään lievittävän stressiä ja ahdistuneisutta ja helpottavan nukahtamista. Niitä käytetään myös PMS-oireiden helpottamiseen, rasvan polttamiseen ja verenpaineen alentamiseen.

Näkyypä väitteitä myös tämän välittäjäaineen masennusta lievittävästä ja keskittymiskykyä lisäävästä vaikutuksesta.

Ruoka-aineista GABAa on runsaasti esimerkiksi pinaatissa, perunassa, siitakesienissä, kaurassa ja valkoisessa teessä.

Ravintolisistä tehdyt tutkimukset pieniä ja puutteellisia

Voiko GABAa sisältävien ravintolisien ja ruokien käytöstä olla oikeasti hyötyä? Onko väitteissä olla mitään perää? Vastaus on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen.

GABA-ravintolisien mahdollisia vaikutuksia on viime vuosina tutkittu jonkin verran. Ongelmana monissa niistä on kuitenkin ollut koehenkilöiden vähyys ja/tai tutkijoiden sidonnaisuudet ravintolisiä valmistaviin tahoihin.

Aivoihin ei pääse noin vain

Perinteinen näkemys on, että nautittu GABA ei pysty läpäisemään aivojen portinvartijaa, aivoveriestettä, minkä vuoksi ravintolisien ja GABAa runsaasti sisältävien ruoka-aineiden tehon on ajateltu perustuvan lähinnä lumevaikutukseen.

Lopullisia totuuksia GABAn aivoveriesteen läpäisevyydestä ei kukaan kuitenkaan tohtinut toistaiseksi lausua, sillä sitä ei ole tutkittu suoraan ihmisillä vaan vaihtelevasti rotilla ja hiirillä.

Löytyykö vastaus suolistosta?

Suolisto on ihmisen toiset aivot, kuulee sanottavan yhä useammin – ja ihan syystä: Suolistomme kunnon ja mikrobiston yhteyttä mielenterveyteen ja jopa persoonallisuuteen tutkitaan kiivaasti ja mielenkiintoisin tuloksin.

GABAn mahdollisia vaikutusreittejä tutkittaessa huomattiin, että lactobacillus rhamnosus -maitohappobakteeri lisäsi hiirillä GABAn muodostumista ruoansulatuskanavan yhteydessä sijaitsevassa enteerisessä hermostossa.

Tutkijat ovat alkaneetkin pohtia – joskin varovaisin sanakääntein – voisiko vaikutusreitti löytyä aivoveriesteen sijaan suolistosta.

Tutkimustyö on kuitenkin vasta alkutekijöissään, joten toistaiseksi GABA-lisien ja sitä runsaasti sisältävien ruoka-aineiden vaikutuksista ihmiseen voidaan lähinnä spekuloida.

TUTUSTU: Olet mitä syöt – Suoliston mikrobiston ja persoonallisuuden välillä on yhteys

Lähteet:

Boonstra, E., de Kleijn, R., Colzato, L. S., Alkemade, A., Forstmann, B. U., & Nieuwenhuis, S. (2015). Neurotransmitters as food supplements: the effects of GABA on brain and behavior. Frontiers in Psychology, 6. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2015.01520

Briguglio, M., Dell’Osso, B., Panzica, G., Malgaroli, A., Banfi, G., Zanaboni Dina, C., Galentino, R., & Porta, M. (2018). Dietary Neurotransmitters: A Narrative Review on Current Knowledge. Nutrients, 10(5), 591. https://doi.org/10.3390/nu10050591

5 2 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit