Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”

Hylkäämisen tunnelukko on yksi voimakkaimmista ja vahingoittavimmista skeemoista. Miten se syntyy? Mitä se saa aikaan? Voiko siitä päästä eroon?

MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja

Mikä on hylkäämisen tunnelukko?

Hylkäämisen tunnelukko on syvälle juurtunut käsitys siitä, että läheisten ihmissuhteiden pysyvyyteen ei voi luottaa. 

Hylkäämisen tunnelukosta kärsivä uskoo, että tärkeät ihmiset hylkäävät hänet tavalla tai toisella – lakkaavat olemasta läsnä emotionaalisesti, löytävät jonkun ”kiinnostavamman” tai kuolevat.

Niin tai näin, tärkeät ihmissuhteet eivät kestä, sillä ennemmin tai myöhemmin läheiset  katoavat elämästä joko kokonaan tai ovat läsnä ennakoimattoman epäsäännöllisesti. 

Mistä hylkäämisen tunnelukko johtuu?

Tunnelukot syntyvät, kun lapsuuden emotionaaliset tarpeet jäävät täyttymättä.

Hylkäämisen tunnelukon taustalla voivat olla kokemukset vanhemmista (tai muista läheisistä), jotka eivät ole osanneet tai voineet auttaa, tukea tai suojata, silloin kun sitä olisi tarvittu. 

Toisaalta läheisten käyttäytyminen on voinut olla epävakaata tai vaikeasti ennakoitavaa heidän emotionaalisen tasapainottomuutensa vuoksi. 

He ovat saattaneet olla läsnä välillä, mutta kadota ennakkovaroituksetta. Välillä he ovat olleet tukemassa, mutta tuki on ollut sattumanvaraista. Toisinaan tehdyt lupaukset on pidetty, mutta sitä useammin ne on rikottu. 

Miten hylkäämisen tunnelukko vaikuttaa elämään?

Hylkäämisen skeemaan liittyy menetyksen pelkoa ja epävarmuutta saatavilla olevasta emotionaalisesta tuesta. 

Hylkäämisen tunnelukko voi aikuisiällä saada aikaan hylätyksi tulemisen pelkoa, takertumista läheisiin (esimerkiksi puolisoon) tai toisaalta läheisten ihmisten pois työntämistä  sekä vaikeutta luottaa keneenkään. 

Skeematerapian perustajan, psykoterapeutti Jeffrey E. Youngin tunnelukkotestissä hylkäämisen tunnelukon voimakkuutta selvitetään muun muassa seuraavanlaisten väitteiden avulla:

• Pelkään, että rakastamani ihmiset kuolevat pian, vaikka huolelleni ei ole läheisen terveydentilaan liittyvää perustetta. 
• Takerrun minulle läheisiin ihmisiin, koska pelkään, että he jättävät minut. 
• En voi päästää ketään lähelleni, sillä en voi olla varma, että he jäävät. 
• Koukutun ihmisiin, jotka eivät pysty sitoutumaan minuun. 
• Kun vaistoan toisen ottavan etäisyyttä, tulen epätoivoiseksi.
• En voi olla oma aito itseni tai ilmaista todellisia tunteitani, sillä silloin ihmiset jättäisivät minut. 
• Joskus minua huolestuttaa, että ihmiset jättävät minut siksi, koska minä ajan heidät pois. 
• Minulle läheiset ihmiset ovat olleet erittäin vaikeasti ennakoitavia: yhdessä hetkessä mukavia ja läsnä, mutta heti seuraavassa vihaisia, poissa tolaltaan, itseään täynnä, riitaisia jne.
• Minusta tuntuu, että en saa mistään vakaata emotionaalista tukea. 

Hylkäämisen tunnelukko ja moodit

Moodi tarkoittaa kokonaisuutta, joka muodostuu aktivoituneesta tunnelukosta sekä niistä keinoista, joilla ihminen yrittää pärjätä aktivoituneen tunnelukkonsa kanssa elämänsä eri tilanteissa. 

Young jakaa moodit 4 pääluokkaan, jotka ovat 1) lapsimoodit, 2) selviytymismoodit, 3) rankaisevat ja vaativat moodit(aikuismoodit) sekä 4) toimivan aikuisen moodi.

1) Lapsimoodit

Hylkäämisen tunnelukko saattaa aktivoida ihmisessä haavoittuvan, vihaisen tai impulsiivisen lapsen moodin. 

Hylkäämisen tunnelukon aktivoima haavoittunut lapsi saattaa ripustautua ja olla valmis melkein mihin tahansa (myös oman hyvinvointinsa kustannuksella), jotta toinen ei lähtisi pois.

Vihaisen lapsen moodissa ihminen taas reagoi hermonsa menettäneen lapsen tavoin. Hän saattaa raivota, paiskoa ovia, kiljua ja kiukutella. Impulsiivisessa moodissa päädytään tekemään lapsellisen harkitsemattomia tekoja. 

2) Rankaiseva ja vaativa moodi

Rankaisevassa ja vaativassa moodissa kielteisyys kohdistuu itseen. 

Hylkäämisen tunnelukosta kärsivä ihminen saattaa esimerkiksi sättiä itseään takertuvuudestaan, kyvyttömyydestään avautua tai ihastumisesta aina vääränlaisiin tyypeihin. 

Hän soimaa itseään ”vääristä” tunteistaan, ”epäsopivasta” tunneilmaisustaan ja vääränlaisuudestaan ylipäätään: Oliko ihan pakko taas purskahtaa itkuun toisen edessä? Ei ihmekään, että suhteeni päättyvät, kun en koskaan osaa olla oikeanlainen.

3) Selviytymismoodit

Hylkäämisen (tai muun) tunnelukon kahlitsema elää elämäänsä turvautumalla erilaisiin selviytymiskeinoihin. Niistä yleisimpiä ovat antautuminen, välttely ja ylikompensointi.

Kun hylkäämisen tunnelukko aktivoituu, ihminen saattaa antautua tunnelukolle ja esimerkiksi päätyä valitsemaan kumppanikseen sitoutumiskammoisia tyyppejä. 

Vaihtoehtoisesti hän saattaa keksiä keinoja vältellä tunnelukkoa välttelemällä ihmissuhteita ylipäätään tai välttelemällä vaikeita tunteitaan turvautumalla päihteisiin.

Hylkäämisen tunnelukkoa ylikompensoiva saattaa takertua kumppaniinsa ja vastustaa kiivaasti kumppanin yrityksiä ottaa etäisyyttä. 

4) Toimivan aikuisen moodi

Toimivan aikuisen moodissa otetaan askeleita parempaan itsetuntemukseen ja omien tunnelukkojen tunnistamiseen. Tavoitteena on myös opetella pois haitallisista moodeista ja itseen kohdistuvasta kielteisestä sisäisestä puheesta. 

Voiko tunnelukosta päästä eroon?

Kaikki tunnelukot ovat sitkeää sorttia, sillä vahingollisuudestaan huolimatta ne edustavat ihmisen elämässä pysyvyyttä. Vaikka skeema aiheuttaa kärsimystä, siihen liittyy kaikessa tuttuudessaan myös jotain lohduttavaa. Kuten Young kirjoittaa Skeematerapia-kirjassaan: ”Se tuntuu oikealta.”

Koska lapsuuden vahingoittavien kokemusten pohjalle rakentunut hylkäämisen tunnelukko on siitä kärsivälle todenmukainen (ja ehkäpä ainoa) käsitys siitä, kuinka maailma ja ihmissuhteet toimivat, hän rakentaa aikuiselämänsäkin olosuhteet tätä ”totuutta” vastaaviksi. 

Näin tunnelukosta tulee koko elämän läpäisevä tapa olla, ajatella, kokea, tuntea, tulkita ja solmia ihmissuhteita – ja siksi siihen voi olla erittäin vaikea päästä käsiksi, eroon pääsemisestä puhumattakaan. 

Hylkäämisen tunnelukko ei ehkä koskaan katoa täysin, mutta elämä ilman sen jatkuvaa kuristusotetta on mahdollista ottamalla käyttöön toimivan aikuisen moodin: 

1. Tutustu ja tule tietoiseksi tunnelukoistasi

Esimerkiksi Evermindin tunnelukkotestin avulla voit selvittää, kuinka hallitsevaa osaa hylkäämisen tunnelukko näyttelee elämässäsi. Myös se, että luet tätä juttua, on aimo harppaus kohti sopuisampaa eloa tunnelukkosi kanssa. 

2. Ala tarkkailla moodejasi ja tilanteita, joissa ne aktivoituvat

Oma jokapäiväinen elämäsi sekä reagointi- ja toimintatapasi ovat parhaat opettajat tunnelukkojen kesyttämisen tiellä. Kun esimerkiksi seuraavan kerran torjut mielenkiintoisen ihmisen lähestymisyritykset, kysy itseltäsi, miksi (taas) teet niin. Tai jos puolison saunailta kavereiden kanssa ahdistaa jo päiviä ennen, mieti, mistä kohdasta sisintäsi vaikeat tunteet tarkalleen ottaen kumpuavat. 

3. Tule tietoiseksi sisäisestä puheestasi

Kun tunnet itsesi hylätyksi, alatko moittia itseäsi ”heikkoudestasi”? Jos kohtaisit hylätyn lapsen, tuskin moittisit tai mollaisit lasta, vaan lohduttaisit. Miksi toimisit itseäsi kohtaan toisin?

Lisää tunnelukoista:

• Tunnelukot saavat ihmisen jämähtämään vaikeuksiinsa – tutustu 18 skeemaan
• Tunnelukkotesti: Testaa mitkä tunnelukot vaikuttavat eniten omassa elämässäsi

Muut tunnelukot:

• Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
• Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
• Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
• Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
• Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
• Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
• Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
• Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
• Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
• Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
• Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
• Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
• Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
• Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
• Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
• Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
• Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”